Uutiset

Tuulijarruja ei muoti tuiverra

Tuulijarrut. Soppasiivilät. Pimppisudit. Outojen kesken ihan viikset vaan. Niistä tunnetaan suurmiehet ja roistot, 1980-luvun hevikarjut, nahkahousuiset saksalaiset, ammattikoululaiset, muutamat säveltäjät, viikingit ja Asterix Gallialainen.

Niistä puhutaan Jean Sibelius -tietokannassa ja internetin keskustelupalstoilla. Naamioitumistarvikeliikkeet tarjoavat useaa sorttia irtomalleja. Valittavissa ovat ainakin mallit ”boheemi” ja ”mexican”.

Nenän alla kasvavat karvatuppaat, jotka tapauksen mukaan muistuttavat hammasharjaa, kapisen eläimen turkkia, tervettä kettua, lyijykynäviivaa tai fiktiivisen salapoliisin ylpeydenaihetta, jakavat mielipiteet.

Viiksekkyys on kaameaa, sanoo yksi. Yleensä nainen. Ilmentää tervettä röyhkeyttä, väittää toinen. Mies. Yhtä kaikki jonkinlaiset ylähuulijouhet on noin 60 prosentilla miehistä, arvioi hämeenlinnalainen parturi Ami Mäkinen Salong Sevillasta.

– Yleensä viikset ovat aika lyhyttä mallia. Sellaiset, joita voi ajella kolmen millin koneella.

Henkilökohtainen ajelureviiri

Mäkinen tietää, mistä puhuu. Hän on parturoinut kantahämäläisten miesten kasvokarvoitusta 36 vuoden ajan, joskaan hän ei yleensä koske asiakkaan viiksiin.

– Viikset ovat miehelle henkilökohtainen juttu. Niihin ei parturi juuri kajoa, Mäkinen selvittää.

Asiakkaiden partoja ajetaan, tasoitetaan ja muotoillaan. Parta jopa seuraa trendejä. Mäkisen mukaan viikset ovat muotiasiana partaa tylsemmät. Niitä eivät juuri trendit hetkauta.

Mäkinen, parta- ja viiksimiehiä itsekin, ei lähde arvuuttelemaan kanssaveljiensä syitä naamaturkin hellimiseen.

Hän muistuttaa, että viikset voivat kasvattaa sellaisetkin miehet, jotka niitä eivät välttämättä edes haluaisi.

– Ylähuuli saattaa olla arka, ja säännöllinen ajelu tulehduttaa ihon. Moni voi siksi jättää viikset ajelematta.

Mäkinen sanoo törmäävänsä harvoin sellaiseen parrankantajaan, jolla ei olisi myös viiksikasvustoa. Yhtä kaikki Hämeenlinna on hänen mielestään viiksikaupunkina maltillinen.

– Onhan täällä on muutamat tunnetut viikset: musiikkimies Jarmo Sermilän ja joulupukkina paljon esiintyneen Käntyn (Rauno Tolvanen).

Miten syödään viikset päässä?

Sana ”viikset” herättää helposti mielikuvan puolittain suun päällä roikkuvasta pehkosta. Mäkinen antaa kuitenkin ymmärtää, että valtaosa viiksistä on lyhyttä, tarkasti rajattua tyyppiä. Tyylikkäät herraviikset mallia Sermilä taas ovat pitkäaikainen projekti.

– Asiat eivät ole paljonkaan muuttuneet vuosikymmenien mittaan. Parta kyllä on lyhentynyt. Pitkiä partoja ei enää paljon näe. Sekä parta että viikset ovat yleensä lyhyet ja hyvin rajatut ja tasoitetut.

Miltä viikset tuntuvat? Miten niitä pitää hoitaa? Miten niiden kanssa syödään? Viiksettömät eivät näitä asioita välttämättä tiedä.

– Kantajaansa viikset eivät kutita, paitsi ehkä kasvattamisen alkuvaiheessa. Viiksien kanssa selviää arjesta ilman kampaamistakin, mutta jos viiksien kanssa on vaikea syödä, pitää vain avata suuta enemmän, Mäkinen nauraa.

– Pitkissä viiksissä kyllä näkyy ruokalista, jos viiksiä ei puhdista. Lyhyiden kanssa ei välttämättä ole ongelmia. Tavallinen ruokaliina riittää siistimiseen.

Asialle omistautuneet hoitavat viiksiään varta vasten huulikarvoitusta varten valmistetuin kammoin, harjoin ja saksin. Viiksivahalla saa aikaan tyylikästä jälkeä, jos karvat ovat tarpeeksi pitkät, Ami Mäkinen vinkkaa.