Uutiset

Tuulivoima voi tuottaa tuntuvasti metsää paremmin

Torniolaisen Väinö Keräsen mailla Tornion Kitkiäisvaarassa pyörii kaksi tuulivoimalaa. Maanomistajat ovat yleensä vaiteliaita tuulivoimayhtiöiltä saamistaan vuokrista ja korvauksista, mutta Keränen haluaa tähän muutoksen.

– Saan kahdesta myllystä vuosittain yhteensä vajaat 10 000 euroa tontinvuokraa ja haittakorvausta, 30 vuoden ajan, hän kertoo.

Vaaran laella metsä kasvaa kituliaasti. Keränen kertoo laskeneensa, että yhdelle myllylle tarvittavalla puolen hehtaarin tontilla puun kasvu tuottaisi vain neljätoista euroa vuodessa.

– Tuulivoima voi tuoda yksityiselle maanomistajalle merkittävästi kiinteistötuloa, hän tiivistää.

TUULIVOIMAN tuotosta maanomistajille pitäisi Keräsen mielestä puhua enemmän ja avoimemmin. Se vähentäisi tuulivoiman vastustusta ja aktivoisi pieniä, yksityisiä metsänomistajia.

Tällä hetkellä yksityisiä metsänomistajia ei kohdella tuulivoima-asioissa tasapuolisesti.

Tuulipuistoja suunniteltaessa suuret metsänomistajat ovat etulyöntiasemassa, sillä niillä on omat organisaatiot hankkeita kehittämässä. Tuulivoimayhtiöiden on lisäksi helpompaa neuvotella yhden ison kuin kymmenien pienten maanomistajien kanssa.

KERÄSEN MIELESTÄ kunta on avainasemassa, sillä se päättää, minne tuulipuistoja kaavoitetaan.

– Kunnalla on kaavoitusmonopoli. Siellä pitäisi ymmärtää myös tuulivoiman taloudellinen puoli, Keränen sanoo.

Jos kunnan virkamiehiä tai paikallista metsänhoitoyhdistystä ei tuulivoima kiinnosta, yksityinen metsänomistaja jää helposti yksin.

– Esimerkiksi täällä Torniossa ei ole oikein ketään, joka ajaisi meidän yksityisten metsänomistajien asiaa, Keränen moittii.

– Tämä Kitkiäisvaaran tuulipuistokin lähti liikkeelle yksityisestä metsänomistajasta, joka otti yhteyttä tuuliyhtiöön, hän jatkaa.

TASA-ARVOPULMIA liittyy myös tuulivoimaloiden vuokriin ja korvauksiin.

Keräsen käsityksen mukaan hän onnistui solmimaan muita Kitkiäisvaaran maanomistajia paremmat sopimukset, koska on entisenä metsurina ja maanviljelijänä tottunut arvioimaan maan ja metsän arvoa.

Keränen tuntuu kuitenkin olevan enemmän harmissaan kuin tyytyväinen.

– Olisi tärkeää, että vuokrat ja korvaukset saataisiin sovittua yhteisesti. Niin vältettäisiin kateutta ja katkeruutta, hän selittää.

Eri arvioiden mukaan Pohjois- ja Keski-Suomessa yksittäinen voimala maksaa vuokraa ja korvauksia maanomistajille keskimäärin noin 10 000 euroa vuodessa.

– Haarukka on kuitenkin aivan tolkuton, Pohjois-Suomessa 2 000–20 000 euroa, kritisoi Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy:n toimitusjohtaja Jukka Aula.

Aulan mielestä tuulivoimatontin tuottoa ei pidä verrata metsänkasvuun, vaan teollisuustonttien vuokriin.

– Maanomistajien tietämättömyyttä on käytetty paljon hyväksi. Neuvontaa ei ole osattu kysyä, vaikka sitä on ollut tarjolla, Aula harmittelee.

Yksi neuvontaa tarjoavista yrityksistä on MTK-taustainen Maanomistajien Arviointikeskus Oy, joka syntyi aikoinaan auttamaan maanomistajia saamaan kunnon korvaukset koskiosuuksista.

Yrityksen aluejohtajan Vesa Hakolan mukaan yksityistä maanomistajaa viedään pahimmillaan kuin pässiä narussa. Tuuliyhtiö saattaa esimerkiksi siirtää suunnittelemansa myllyn naapurin maille, jos neuvottelut eivät etene.

TUULIVOIMATONTIN naapurit saavat yleensä vyöhykekorvausta, koska myllyjen läheisyyteen ei voi enää rakentaa. Mylly nousee, vaikka tonttinaapuri olisi tyytymätön tarjottuun korvaukseen.

– Yksityinen maanomistaja voi viime kädessä vain pelata aikaa ja valittaa. Kun korvaukset ovat oikeudenmukaisia, myös valitukset vähenevät, Hakola sanoo.

Tuulivoimayhtiöt ovat Hakolan mukaan suhtautuneet asiallisesti maanomistajien puolesta neuvottelevaan yritykseen, koska se vähentää niiden työtä.

Asiasanat

Päivän lehti

23.11.2020

Fingerpori

comic