Uutiset

Tv-kamera käy lyseon pihassa

Sara Mellerin ensimmäinen kohtaus tiistaina: hänen roolihenkilönsä Iina pyytää Helenalta eli Helena Rängmanilta anteeksi.

Iina on iskenyt Helenan poikaystävän Maken, armeijaa käyvän tyttöjen suosikin.

Kauan Iina ei kuitenkaan Makea katsele, sillä hän huomaa rakastavansa Hemmoa, koulun luuseria ja toisinajattelijaa.

Kutakuinkin tähän perustuu parhaillaan Hämeenlinnassa kuvattava 12-osainen romanttinen komedia Rakastuin mä luuseriin. Sarja esitetään TV2:lla ensi vuoden syksynä.

Päätapahtumapaikkana on Lyseon lukio.

Kuvausten jälkeen
takaisin lukioon

Iinan rooli on helsinkiläisen lukion toisluokkalaisen Sara Mellerin ensimmäinen iso elokuvarooli. Televiossa hän on näkynyt aikaisemminkin: nuoret muistavat hänet Ylen Iines-ohjelman juontajana, ja hän on myös käväissyt tv-sarjassa Irtiottoja.

Päärooli on hänen unelmiensa täyttymys.

– En vieläkään käsitä, että olen mukana tässä. Olen aina halunnut näyttelijäksi, Melleri sanoo.

Yllätyksenä hänelle tuli se, että kuvaaminen ei olekaan niin tylsää, kuin yleensä puhutaan. Vaikka kuvauspaikalla joutuu odottamaan, ainakaan vielä hän ei ole päässyt kyllästymään.

Toukokuussa alkaneet kuvaukset kestävät marraskuuhun saakka. Kouluun Sara Melleri palaa vasta sen jälkeen.

Villiä elämää hän ei ehdi viettämään, eikä häneen siis Hämeenlinnan yössäkään törmää.

– Ei tee mieli riekkua, sillä kuvaukset alkavat aikaisin ja päivät ovat pitkät.

Hämeenlinna-illuusiota pidetään yllä

Suurin osa Rakastuin mä luuseriin -ohjelman henkilöistä on lukiolaisnuoria. Lyseo antaa koululle ulkokuoren, mutta sisäkuvat kuvataan Tampereella, kuten suurin osa kohtauksista.

– Saraa lukuun ottamatta sarjan tekijät ovat tamperelaisia. Jatkuva matkustaminen tulisi liian kalliiksi, tuottaja Hilkka Salo selittää.

Sarjassa kuitenkin välittyy mielikuva, että kuvauspaikkana on jatkuvasti Hämeenlinna. Kuvaajat kuvaavat otoksia perihämeenlinnalaisista maisemista kuten Aulangolta ja torilta, ja kuvia leikataan kohtausten väliin.

Sarja kirjoitettiin tapahtuvaksi nimettömään keskisuureen kaupunkiin. Hämeenlinna valittiin, koska se sopi ideaan.

– Tämä on romanttinen kaupunki, jossa on paljon vanhoja, hienoja rakennuksia. Lyseo oli todellinen löytö, Salo sanoo.

Jos joku on ihmetellyt katukuvassa näkyviä suuria pinkkejä banderolleja, jotka mainostavat Linnaviikkoja, niin tiedoksi, että kyseessä on fiktiivisen festivaalin mainos. Silläkin luodaan kuvaa Hämeenlinnasta tapahtumapaikkana – myös Tampereella.

Raatihuone
vaihtaa roolia

Ohjelma on täynnä ihmissuhdekiemuroita. Sara Mellerin mielestä kiemuroissa ei kuitenkaan mennä liian pitkälle, vaan sarja kuvaa nuorten ajatuksia totuudenmukaisesti.

– Monet kuviot ovat tuttuja lähipiiristä.

Vaikka varsinaiset ohjelmat tekijät ovat muualta, pääsevät hämeenlinnalaisetkin mukaan kotikaupungistaan kertovaan ohjelmaan. Keskiviikkona kuvauksissa on 60 paikallista avustajaa, suurin osa Lyseon oppilaita ja miniteatterilaisia.

Hämeenlinnassa kuvaukset kestävät perjantai-iltaan.

Takaisin kuvausryhmä palaa elokuun puolivälissä. Tuolloin raatihuoneen tietämillä kuvataan kohtaus, jossa nuoret jonottavat baariin. Raatihuoneen julkisivun rooli on toimia ravintolana.