Uutiset

”Työaikoja täytyy nyt uudistaa joustavammiksi”

Valtakunnansovittelija Minna Helle arvioi, ettei yhteiskuntasopimusta synny työaikoja rukkaamatta.

– Mielestäni työaikoja pitää uudistaa. Tilanne on jo pitkään ollut se, että työelämän ja asiakkaiden tarpeet vaatisivat työajoilta paljon enemmän joustavuutta kuin mitä työaikalainsäädäntömme ja sopimukset antavat myöten, Helle sanoo.

Työaikoja olisi hänestä uudistettava niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Helle huomauttaa, että työelämä on muuttunut valtavasti. Hänestä työaikalait ovat jääneet kehityksestä.

Helle korostaa, ettei työaikojen uudistamisessa ole kysymys vain elinkeinoelämän tarpeista, vaan myös työntekijöiden. Joustavuudella on iso merkitys esimerkiksi pienten lasten vanhemmille, erityisesti äideille. Se voi ratkaista, haluaako vanhempi palata työmarkkinoille ja kuinka pian.

Helle ei halua ottaa kantaa keinoihin. Hän sanoo, että on aloja, joilla työtuntien lisäämisellä on merkitystä. Yhtä lailla on aloja, joissa työaikojen joustava sijoittelu esimerkiksi asiakkaan tarpeiden mukaisesti on työtuntien määrää isompi kysymys.

– Mikään yksittäinen patenttiratkaisu ei varmaankaan työaikakysymyksessä toimi. Selvää silti on, että työaikauudistuksella pystytään lisäämään työelämän tuottavuutta, tehokkuutta ja työn houkuttelevuutta.

HALLITUKSEN ja työmarkkinajärjestöjen on määrä perjantaihin mennessä arvioida, onko neuvotteluille yhteiskuntasopimuksesta edellytyksiä.

Elinkeinoelämän vaatimus on, että sopimukseen sisältyy työajan lisääminen. Monet, muiden muassa Sdp ja vihreät pitävät työajan pidentämistä huonona ratkaisuna, joka voi jopa lisätä työttömyyttä.

Helle muistuttaa, että useilla aloilla työehtosopimukset antaisivat jo nyt mahdollisuuden sopia paikallisesti työajoista. Usein mahdollisuutta ei käytetä.

PUOLISEN VUOTTA valtakunnansovittelijana ollut Helle on yrittänyt selvittää, mikä on vikana, jos paikallinen sopiminen ei onnistu. Iso syy on palkansaajien ja työantajien välillä vallitseva epäluottamus.

– Ei koeta, että oltaisiin samassa veneessä.

Helle patistaa työnantajia olemaan avoimia ja kertomaan työntekijöille ”kaiken, minkä voi kertoa”, jotta yhteisymmärrys kasvaisi.

HELLE uskoo, että päätös neuvotteluiden aloittamisesta syntyy perjantaina. Hän muistuttaa, että se on vasta ensimmäinen etappi.

Yhteiskuntasopimus kytkeytyy alakohtaisiin työ- ja virkaehtosopimuksiin. Niistä neuvotellaan ensi syksynä. Osa sopimuksista on auki vielä keväällä 2017.

Eurostatin tuoreiden tilastojen mukaan Suomi on ainoa EU-maa, jonka talous supistuu. Korjausliikkeen pitäisi tapahtua pian. Onko järjestöille luvattu vuoden neuvotteluaika liian pitkä?

Helle ei vastaa suoraan. Hän sanoo, että talouden näkymät ja neuvottelujen aikataulu ovat hallituksen kannalta haastava yhtälö. Pitkä odotus voi päättyä siihen, ettei sopimusta tule.

Pitkän ay-uran tehnyt Helle sanoo, että isot ratkaisut vaativat aikaa.

– Mutta toinen kysymys on, kuinka paljon aikaa niille annetaan, hän napauttaa.

Helle sanoo, että niin työllisyyden kuin työrauhan näkökulmasta parasta on, että yhteiskuntasopimus syntyy.

Entä jos ei synny?

– Silloin tulevaisuus on meille kaikille varmasti vielä karumpi.

Helsinki

Hallituksen hanke Suomen kilpailukykyä parantavasta yhteiskuntasopimuksesta etenee varsin nihkeästi. Hallitus ja työnantajat haluavat, että sopimuksen tavoite ja sisältö olisivat selvillä jo perjantaiaamuna. Palkansaajajärjestöt ovat valmiita päättämään vain siitä, että yhteiskuntasopimuksesta aletaan neuvotella.

Yhteiskuntasopimusneuvottelut riippuvat paljolti siitä, mitä pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on valmis nielemään.

Sipilä painotti Lännen Median haastattelussa, että vesitetty yhteiskuntasopimus ei kelpaa ja täsmälliset työkalut on oltava määräajassa selvillä. Samaa mieltä on ollut Elinkeinoelän keskusliitto, EK.

Suurimman palkansaajajärjestön SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly korosti järjestön seminaarissa tiistaina, että minkäänlaista viiden prosentin tavoitetta ei yksikään palkansaajajärjestöistä ole valmis kuittamaan. Tästä ollaan hyvin yksimielisiä.

Lyly kuitenkin odottaa edelleen, että pattitilanne saadaan puretuksi ja noin vuoden kestävä neuvotteluprosessi lähtee liikkeelle.

– Neuvotteluja ei pitäisi kaataa askelmerkkien asentoon.

Selvitysmies Juhani Saloniuksen vetämien neuvottelujen pitkittymiseen Lyly ei usko.

– Tämä on tämän viikon yritys. Tämä tehdään nyt tai ei tehdä olleenkaan.

Aikataulun hallitus on asettanut itse eli neuvotteluja käydään vuosi, kunnes työehtosopimukset ensi syksynä päättyvät. Lyly hämmästeli myös, mikä on se ohjaustapa, jolla sovittavat asiat viedään liittopöytiin ensi syksynä. Työnantajat haluavat käydä seuraavat neuvottelut liittokohtaisina.

TYÖNANTAJAT OVAT tuoneet neuvottelupöytään monia asioita, kuten lomarahojen puolituksen, arkipyhien vaihtamisen työpäiviksi ja pekkaspäivien vähentämisen.

– Näitä asioita työantajat ovat vinkuneet meiltä monta vuotta. Voihan pöytään tuoda asioita, mutta kaikki eivät mene läpi, Lyly huomauttaa.

SAK:n mielestä neuvotteluissa on oltava esillä muun muassa työmarkkinaratkaisut, tuottavuus, investointien lisääminen, henkilöstön ja pätkätyöntekijöiden asema. Lylyn mukaan ehdottomasti mukana on oltava hallitusohjelmassa sovitut työttömyysturvan leikkaaminen ja paikallinen sopiminen.

– Olisi kummaa, jos työttömyysturvaa vedettäisiin jossakin sivussa.

Lyly kuvasi varsin poikkeukselliseksi tapaa, jolla hallitus nyt yrittää kääntää työmarkkinaneuvotteluja.

– Ollaan vähän niin kuin vankilassa, Lyly sanoi Katajanokan vankilahotellissa.

Asiasanat

Päivän lehti

4.4.2020