Uutiset

Työkykyneuvoja auttaa palaamaan työhön

Pitkät, toisiaan seuraavat sairauslomajaksot eivät jää Kansaneläkelaitoksen työkykyneuvojalta huomaamatta. Sairaan puhelin saattaa pirahtaa, kun sairaslomaa on vietetty 60 vuorokautta. Työkykyneuvoja voi soittaa asiakkaalle ja tarjoutua auttamaan.

-Soitan ja kysyn asiakkaan tilannetta. Kuulen, miten sairauden hoito on edennyt, miten hoitoa jatketaan ja joko työhön paluuseen liittyvä paperityö on ajankohtaista. Mietimme yhdessä olisiko kuntoutuksesta apua vai tarvitaanko fysioterapiaa tai muita tukitoimia, kertoo työkykyneuvojaksi koulutettu kuntoutusohjaaja Riikka Leskinen Kelan Kanta-Hämeen piiristä.

Kelan tavoite on tarttua pitkittyviin sairauslomakierteisiin tukemalla heti varhaisessa vaiheessa kuntoutumista. Näin pyritään lykkäämään työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä ja pidentämään työuria, kertoo palvelupäällikkö Elina Suuronen Kelan Kanta-Hämeen vakuutuspiirin Riihimäen toimistosta.

Asiakkaalle pitkän sairauden hoito merkitsee lukuisia lääkäreissä käyntejä, etuisuuksien selvittelyä, yhteydenottoja eri tahoihin ja lukemattomien paperien täyttöä.

Kelan asiakaspalvelussa autetaan asiakkaita hakemusten täyttämisessä ja oikeiden etuuksien hakemisessa jo nyt , mutta ensi syksynä Kela ottaa käyttöön erityiset työkykyneuvojat, jotka pitävät huolen, ettei asiakas uuvu paperisotaan ja tiedon hankkimiseen.

– Työkykyneuvojat pitävät huolen, että asiakas saa riittävän tiedon asioidensa etenemisestä työkykyyn liittyvissä asioissa ja toimenpiteissä, joihin voi sitten sitoutua, toteaa kuntoutuksen etuusvastaava Sari Jaakkola.

Kelan ”Kyky -työkykyprosessien kehittämishanke” tuo syksyllä jokaiseen vakuutuspiiriin työkykyneuvojat eniten tukea tarvitsevien asiakkaiden avuksi.

Puhumalla asiat selviävät

Työkykyneuvoja arvioi asiakkaan kokonaistilanteen, tutustuu hänen sairaus-, hoito- ja kuntoutushistoriaansa ja haastattelee asiakkaan.

-Keskustelemalla asiakkaan kanssa saa helpommin kokonaiskuvan hänen tilanteestaan ja tarpeistaan kuin tutkimalla papereita. Asiakkaan taas on helpompi kertoa tilanteestaan puhumalla kuin kirjoittamalla hakemuspapereihin selostuksia, Riikka Leskinen arvioi.

Työkykyneuvoja pyytää asiakkaalta luvan selvitellä työhön paluun helpottamista. Tarpeen vaatiessa keskustellaan asiakkaan terveyttä hoitavien lääkärien kanssa, mietitään kuntoutusmahdollisuuksia asiakkaan ja lääkärin kanssa ja ohjataan asiakas sopivaan kuntoutukseen, TE-toimistoon tai työeläkelaitokseen.

Osa asiakkaiden ongelmista vaatii yhteistyötä sosiaalityöntekijöiden ja päihdekuntoutusyksiköiden kanssa.

Kun entiseen työtehtävään paluu näyttää mahdottomalta, työkykyneuvoja auttaa ammatin vaihdon suunnittelussa alkuun. Jos tilanne näyttää johtavan eläkepäätöksen hakemiseen, työkykyneuvoja toimii yhteistyössä eläkelaitoksen kanssa.

Työkykyneuvoja ei soita asiakkaille kaikissa tapauksissa. Asiakkaalla voi olla paraneva sairaus, joka ei edellytä mitään kuntoutusta tai tukitoimia sairausloman jälkeen ja vakuutettu palaa normaaliin tapaan töihin.

Kelassa tehdään 700 000 sairauspäivärahapäätöstä vuodessa. Ratkaisuista vain pie4ni osa tulee työkykyneuvojan mietittäväksi.

Kelan tavoitteena on avoin ja läpinäkyvä verkostoyhteistyö, josta on jo saatu hyviä kokemuksia Kokkolan, Kotkan ja Oulun vakuutuspiireissä. (HäSa)

Päivän lehti

21.1.2020