Uutiset

Työllisyysaste jämähtänyt kuukausiksi – valtiovarainministeri Orpon mukaan tavoite on saavutettu: “Muu on saivartelua”

Irtisanomislakikiistan tapainen iso konflikti lakkoineen osuu valtiovarainministerin mukaan erityisen pahaan paikkaan Suomen taloudessa ja tulevaisuuden rakentamisessa.

Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan Sipilän hallituksen asettama 72 prosentin työllisyysastetavoite on saavutettu, vaikka työllisyysaste on Tilastokeskuksen lukujen perusteella jumiutunut 71,7 prosenttiin.

Luku on pysynyt samana kesäkuusta lähtien.

– Totta kai me olemme siinä tavoitteessa. Nykyisen hallituskauden aikana on tullut yli 115 000 työllistä lisää, kun tavoite oli 110 000. Jos joku jotain muuta väittää se on saivartelua, Orpo toteaa Lännen Medialle.

Tuoreissa Tilastokeskuksen syyskuun luvuissa työllisten määrän on laskettu kasvaneen tuhannella elokuuhun verrattuna. Viimeisen vuoden aika työllisten määrä on kasvanut 62 000 työllisellä.

Isoja ja nopeita uudistuksia

Samaan aikaan kun valtiovarainministeri Orpo on tyytyväinen hallituksen työllisyyssaavutuksesta, hän on huolissaan Suomen tulevasta.

Talouskasvu osoittaa hiipumista, eikä seuraavaan etappiin eli pohjoismaiseen 75 prosentin työllisyysasteeseen Orpon mukaan päästä ilman uusia ja isoja rakenteellisia toimia.

– Olen huolissani siitä, että suomalaiselle työlle ja työvoimalle olisi kyllä kysyntää, mutta työpaikat ja -tekijät eivät kohtaa. Meidän hyvä talouden vireemme ei saa tökätä rakenteisiin eikä leikata kiinni siihen, että yritykset eivät saa osaavaa työvoimaa, Orpo korostaa.

– Isoja uudistuksia tarvitaan, jotta kasvu-urasta pystytään pitämään kiinni pidemmällä aikavälillä, hän jatkaa.

Orpo tähdentää, että isot uudistukset ovat seuraavan vaalikauden keskeisiä toimia. Lisäksi tarvitaan jatkuvasti nopeampia toimenpiteitä akuutin työllisyystilanteen parantamiseksi.

Esimerkkinä tällaisesta tarvittavasta toimesta käy hallituksen kiistelty irtosanomislakiesitys.

– Työllisyys on kaiken hyvinvointimme perusta ja työllisyystoimia tarvitaan. Jos joku haluaa tämän hallituksen lakiesityksen perua, niin sitten pitää tuoda pöytään vähintään yhtä vaikuttavaa ja toimintakelpoista, Orpo toteaa.

Hänen mukaansa lakikiistan tapainen iso konflikti lakkoineen osuu juuri nyt pahaan paikkaan Suomen taloudessa ja tulevaisuuden rakentamisessa.

– Ja sitten vastatoimet osuvat vielä sellaisiin henkilöihin, joilla ei ole osuutta tässä kiistassa. Kyllä nyt pitäisi pystyä tämä ylimääräinen paine purkamaan ja katsomaan, miten ratkaisuja syntyy ja päästään eteenpäin.

Koodaripulaa helpottamaan

Hallituksen tämän vuoden toiseen lisätalousarvioon sisältyy korkeakouluille suunnattu 10 miljoonan potti, jolla halutaan vastata koodaripulaan. Summalla voitaisiin tarjota koulutusta 1 600–2 400 henkilölle.

– Tämä on hyvä, konkreettinen täsmätoimi, jolla tuetaan tulevaisuuden kasvualoja, Orpo kuvailee.

Merenkurkun laivahanketta rahoitetaan nyt 20 miljoonalla.

Hallitus on saanut viime päivinä pyyhkeitä Pohjanmaan seudulta, kun Vaasa jäi ilman laajan päivystyksen sairaalan statusta.

– Se on ollut hankala ja surullinen se Vaasan sairaalakeskustelu. Olen itsekin käynyt erva-alueen eli Tyksin kanssa keskusteluja tästä monet kerrat. Käytännössä Vaasan sairaalan päivystystoiminta jatkuu suunnilleen samanlaisena kuin nytkin. Tässä on vähän sellainen tunnelma ollut, että erityisesti kokoomuksesta on haluttu tehdä paikallispolitiikassa syyllinen, Orpo kertaa.

Pienyritysohjelmaan laitetaan lisätalousarviossa 35 miljoonaa euroa.

– Se on Euroopan investointipankin alainen ohjelma, jonka avulla pk-yritysten rahoituksen saanti helpottuu ja tämä summa pystytään vivuttamaan vielä kymmenkertaiseksi.