Uutiset

Työnantajaleirin entinen pomo luottaa Antti Rinteeseen: Hallitusohjelmassa palataan työ- ja sosiaalilainsäädännön kolmikantavalmisteluun

EK:n entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen olisi säilyttänyt työkalupakissa myös keskitetyt palkkaratkaisut talouskriisin varalle.
Lasse Laatusen mukaan työmarkkinajärjestöillä on sosiaaliturvan uudistuksessa yhteinen intressi puolustaa ansiosidonnaista ja syyperusteista sosiaaliturvaa sekä työn ensisijaisuutta erilaisia kansalaispalkkamalleja vastaan. Kuva: Joel Maisalmi
Lasse Laatusen mukaan työmarkkinajärjestöillä on sosiaaliturvan uudistuksessa yhteinen intressi puolustaa ansiosidonnaista ja syyperusteista sosiaaliturvaa sekä työn ensisijaisuutta erilaisia kansalaispalkkamalleja vastaan. Kuva: Joel Maisalmi

Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne haikaili pari viikkoa sitten puoluevaltuustonsa kokouksessa keskitettyjen tuloratkaisujen perään. Hän toivoi, että työnantajia edustava Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) palauttaisi keskitetyn sopimisen työkalupakkiinsa.

EK:ssa tuli vuonna 2016 voimaan sääntömuutos, jonka mukaan EK ei enää tee keskitettyjä tulopoliittisia ratkaisuja. Palkoista sopiminen siirtyi siten jäsenliitoille.

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies torjuikin heti Rinteen ehdotuksen. Se tarkoittaa sitä, ettei Suomessa palata keskusjärjestötasoiseen keskitettyyn palkkasopimiseen, vaikka sdp:stä tulisi suurin puolue ja Antti Rinteestä pääministeri.

– Keskitetty palkkaratkaisu olisi kannattanut pitää työmarkkinoiden työkalupaketissa pahan päivän varalta, EK:n entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen kirjoittaa Teollisuuden palkansaajien tilaamassa analyysissä, joka julkistettiin maanantaina.

Takapotku voi iskeä

Talouskriisiäei ole toivottavasti näköpiirissä. Seuraavissa liittokohtaisissa työehtosopimusneuvotteluissa Laatunen näkee kuitenkin vaaran takapotkuilmiölle, jossa yritetään saada hyvitys edellisellä kerralla koetusta epäoikeudenmukaisuudesta.

– Ne alat, jotka painettiin kilpailukykysopimuksessa kovalla koordinaatiolla vientiteollisuuden palkkalinjaan, jättivät paineita, jotka ne yrittävät seuraavissa neuvotteluissa purkaa. Paineita on sekä joillakin palvelualoilla että julkisella sektorilla.

Toinen vaara liittyy Laatusen mukaan siihen, että kun ensimmäisenä sopimukseen päässeet vientialat panivat paljon painoa paikallisesti sovittavan palkankorotuserän suuruuteen, niin perässä tulleet mättivät sen yleiskorotuksiin.

Tämä kasvattaa Laatusen mukaan vientiliitoissa paineita panna stoppi palkkarakenteiden kehittämiselle.

Vaikka riskejä on ilmassa, Laatunen ei kuitenkaan usko, että edessä on vuoden 2007 tilanne. Silloin liittokierrokset karkasivat hallitsemattomaksi palkkakilpailuksi, jonka virheitä jouduttiin korjailemaan kahdella keskitetyllä ratkaisulla ja vielä kiky-sopimuksella.

“Arvostan Anttia neuvottelijana”

Laatunen tunteeammattiliitto Pron puheenjohtajana ennen puoluejohtajan uraa toimineen Antti Rinteen.

– Olen Antin kanssa neuvotellut, ja arvostan Anttia vastaneuvottelijana. Olen aika varma, että seuraavan hallituksen ohjelmassa lukee taas, että työ- ja sosiaalilainsäädännön valmistelu nojautuu kolmikantaperiaatteeseen.

Kolmikannalla tarkoitetaan valmistelua, jossa työmarkkinajärjestöt ovat keskeisesti mukana valtion ohella. Se on Laatusen mukaan pitänyt joukot pois kaduilta esimerkiksi 1990-luvun vaikeina lama-aikoina sekä eläkeikää nostettaessa.

EK:n vetäydyttyä palkkaneuvotteluista kolmikannan uskottavuus on heikentynyt Laatusen mukaan radikaalisti. EK:n asema vahvana työmarkkinatoimijana on väistynyt, ja tilalle ovat julkisuudessa nousseet Suomen Yrittäjät ja Keskuskauppakamari.

Pöytään vaikka puoliväkisin

Jos keskusjärjestöteivät halua palata luontevaan rooliinsa työmarkkinapolitiikan vetäjiksi, Laatunen jakaisi vastuuta lainvalmistelusta kolmelle sopimusryppäälle: teollisuuden, palvelualojen ja julkisen sektorin ryhmittymille.

Ne voisivat osallistua etenkin työlainsäädäntöön liittyvien asioiden valmisteluun.

Sosiaaliturvan uudistusta valmisteltaessa työmarkkinajärjestöjen kannattaa Laatusen mukaan tunkea pöytään vaikka puoliväkisin.

– Muussa tapauksessa käteen voi jäädä vain maksajan rooli, hän varoittaa.

Laatusen teesejä

Työmarkkinajärjestelmän ajelehtiminen sekavaan tilaan ei ole kansantalouden etujen mukaista.

Työmarkkinakonfliktit eivät ole toimiva tapa uudistaa työmarkkinoita, sillä konflikteissa häviävät kaikki.

Työ- ja sosiaalilainsäädännön uudistamisessa kolmikantainen valmistelutapa, jossa työmarkkinajärjestöt ovat mukana, estää poliittisten työtaistelujen syntymistä.

Kolmikanta vakauttaa työmarkkinoita ja takaa asiantuntemuksen valmistelutyössä.

Keskusjärjestöjä ei voi kuitenkaan väkisin palauttaa työmarkkinapolitiikan vetäjiksi, vaikka tehtävä niille luontevimmin kuuluisi.

Kolmikantavalmisteluvastuuta voidaan silloin rakentaa kolmen sopimusryhmittymänvaraan. Ne olisivat teollisuus, palvelualat ja julkinen sektori.

Ministeriöt pyytävät silloin komiteoihin, toimikuntiin ja työryhmiin ryhmittymistä tulevien nimet suoraan ryhmittymien osapuolilta.