Uutiset

Työryhmä antaisi maakunnille lisätöitä

Suomessa maakunnalla ei ole ollut hallinnollista asemaa kuin muutaman vuosikymmenen ajan.

Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa maakäräjät tai maakunta hoitavat tehtäviä, jotka meillä kuuluvat joko kunnille tai lukuisille kuntayhtymille.

Kuntauudistuksen jälkimainingeissa myös maakuntien tehtävät ja rajat piirretään uusiksi.

Asiaa pohtinut työryhmä jättää esityksensä kuntaministeri Henna Virkkuselle (kok.) lähipäivinä.

Työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Johannes Koskinen (sd.) sanoo, ettei Ruotsista tai Tanskasta kannata ihan suoraan ottaa mallia.

– Ehkä Tanskan kokemuksia kannattaisi kuulla, kun maakuntia uudistetaan. Siellähän tehtiin joitakin vuosia sitten aika radikaali kuntauudistus. Kunnat vähenivät alle sataan.

– Silloin ajateltiin, ettei maakuntia tarvitakaan, mutta ne osoittautuivat kuitenkin tarpeellisiksi. Nyt Tanskassa on viisi maakuntaa.

Siellä maakunta vastaa terveydenhuollosta, alueellisesta kehittämisestä sekä monien kuntien omistamien kiinteistöjen ylläpidosta.

Ruotsissa maakäräjien tehtävät ovat vielä laajemmat.

Rajat yhtenäisiksi
Maakuntien tulevaisuutta pohtinut työryhmä koostui maakuntien liittojen johtavista luottamushenkilöistä.

Maakuntien tulevaisuutta on pohdittu siltä pohjalta, että sekä kuntauudistusta että maakuntien uudistusta tarvitaan.

Etelä-Savon maakuntajohtaja Matti Viialainen (sd.) tosin ehti jo liputtaa maakuntauudistuksen korvaavan koko
kuntauudistuksen.

Johannes Koskisen mukaan työryhmä pohti maakuntien tehtävien merkittävääkin lisäämistä.

– Tosin esimerkiksi kaikkia erikoissairaanhoidon tehtäviä ei pystytä hoitamaan kuin ns. miljoonapiireistä eli erikoissairaanhoidon erityisvastuualueilla.

Kannatusta on saanut kuitenkin ajatus, että muodostettaisiin kuntayhtymiä, joiden vastuualue on laaja ja ylittää eri hallinnonalojen rajoja.

Periaatteessa maakunta voisi olla tällainen kuntayhtymä.

– Tässä vaiheessa on kuitenkin vielä tärkeämpää, että ylikunnallisten toimijoiden aluejaot olisivat yhteneväiset.
Käytännössä tämä merkitsee, että vaikkapa ylikunnallisia sosiaali- ja terveyspalveluja ja esimerkiksi toisen asteen koulutusta suunniteltaisiin ja hallinnoitaisiin yhtenäisillä alueilla.

Läänejä on jo ikävä
Samassa yhteydessä pitäisi tarkasteluun saada myös valtion väliportaan hallinto eli aluehallintovirastot ja ely-keskukset.
?Uudistus, jossa vanhat läänit katosivat kokonaan, on vielä tuore, Johannes Koskinen pohtii. Hän kuitenkin arvioi, että nykytilanne on vain välivaihe.

– Jostain syystä muutama vuosi sitten lääneistä haluttiin välttämättä eroon. Nyt näyttäisi, että maakunnat voisivat ainakin osittain ottaa tehtäväkseen ely-keskusten tehtäviä, jotka liittyvä EU-ohjelmien hallinnointiin.

Koskisen mukaan myös avien ja elyjen välistä työnjakoa voitaisiin viilata, jopa niin, että ne yhdistyisivät, vaikkapa uudestaan lääneiksi.

– On tietysti joitakin valvontatehtäviä, joiden sijoittamista pitäisi pohtia, mutta nykyinenkin tilanne on melko sekava.

Ei erillisiä vaaleja
Työryhmä ei esitä suoraan, että maakunnat ottaisivat tehtävikseen pääosan nykyisistä kuntayhtymien tehtävistä.
Tavoitteena on kuitenkin muodostaa maakunnasta aluekehitys- ja suunnitteluorganisaatio, joka kattaisi ylikunnallisen yhteistoiminnan kaikki toimialat.

Se voisi vastata myös ylikunnallisten peruspalveluiden suunnittelusta ja päätöksenteosta alueellaan. Koskinen kuitenkin korostaa, että kuntauudistus pitää tehdä ensin, eikä maakuntauudistuksella ole tarkoitus korvata sitä ja ottaa kuntien tehtäviä maakunnille.

Tehtävät, joita maakunnille on ensisijaisesti mietitty, ovat maankäytön, asumisen ja liikenteen alueellista suunnittelua. Myös elinkeino-, työllisyys-, EU-, energia, ympäristö- ja luonnonvara- sekä maahanmuuttopolitiikkaa voitaisiin hoitaa maakunnista.

Erillisiä maakuntavaaleja ei kuitenkaan ehdoteta, vaan lähdetään siitä, että maakunnissa päättäisivät kunnanvaltuustojen valitsemat edustajat kuten nytkin.

Rajat vielä piirtämättä
Miten maakunnat sitten jakautuisivat uudistuksen jälkeen? Se on kysymys, johon työryhmä ei ota kantaa.

Maakuntien määräksi arvioidaan laajalla haarukalla 8-15, kun niitä nyt on Ahvenanmaa mukaan lukien 19.

Johannes Koskisen veikkaus on, että maakuntien määrä asettuu tusinan vaiheille.

Etelässä uusien maakuntien muodostaminen on paljon hankalampaa kuin muualla maassa.

– Ensin pitää ratkaista metropolialueen rajat.

Nykyisissä maakunnissa on vetoa Uudellemaalle päin. Kanta-Häme ja Päijät-Häme eivät millään haluaisi yhteen.

– Liikenneväylien suuntaisesti muodostettavat maakunnat ovat yksi vaihtoehto. Esimerkiksi Kanta-Hämeelle se olisi toiminnallisesti perusteltua.

Uusia maakuntia ryhdytään todenteolla muodostamaan vasta, kun kuntauudistus on edennyt nykyvaiheestaan.

Tavoitteena on silti, että uudet maakunnatkin toimisivat jo vuonna 2017. (HäSa)

Suomalaisella maakunnalla on vähän tehtäviä
Pohjoismaisessa vertailussa Suomi ja Norja käyvät käsikynkkää. Suomessa on 336 kuntaa, Norjassa vielä enemmän, 431. Tanskassa kuntia on 98 ja Ruotsissa 290.

Ruotsi teki kuntauudistuksen jo 1970-luvulla, Tanska viime vuosikymmenellä.

Tanskassa mediaanikunnassa on noin 43?000 asukasta, Ruotsissa 15?500, Suomessa 5?760 ja Norjassa 4?500.

Asukkaita Ruotsissa on 9,3 miljoonaa, Suomessa ja Tanskassa noin 5,4 miljoonaa ja Norjassa vajaat 4,9 miljoonaa.

Tanskassa on 5 maakuntaa, Ruotsissa 18 maakäräjäkuntaa ja 2 aluetta sekä Norjassa 19 maakuntaa (Oslo on sekä kunta että maakunta).

Suomi on omaa lajiaan: maakuntien liittoja on 19, sairaanhoitopiirejä 21 ja muita kuntayhtymiä kymmeniä, ellei satoja.

Muualla Skandinaviassa maakunnalla on suomalaista maakuntaa laajemmat tehtävät.

Esimerkiksi Ruotsissa maakäräjät huolehtivat alueensa julkisesta terveyden- ja sairaanhoidosta, hammashuollosta, joukkoliikenteestä, elinkeinoelämän tuesta ja matkailusta.
Maakäräjillä on oma suoralla kansanvaalilla valittava valtuusto ja verotusoikeus.

Suomessa maakuntien liittojen tehtäviin kuulivat mm. maakuntakaavoitus, elinkeinojen kehittäminen, aluepolitiikka, liikenneyhteydet sekä edunvalvonta.

Maakuntien liitot perivät osan tehtävistä seutuvaakaliitoilta vuonna 1994, jolloin seutukaavaliitot ja maakuntaliitot yhdistyivät maakuntien liitoiksi.

Siihen saakka maakuntaliitot olivat aatteellisia yhdistyksiä, joiden tavoitteena oli lähinnä maakuntahengen nostattaminen. (HäSa)

Lähde: Kuntaliitto