Uutiset

Työsuojelu hävisi hallinnon syövereihin

Ihmiset ovat hukanneet vanhat työsuojelupiirit niiden sulauduttua osaksi aluehallintovirastoja vuonna 2010. Tämän voi päätellä muun muassa työpaikoilla tapahtuneiden kuolemaan tai vaikealaatuiseen vammaan johtaneiden tapausten määrästä.

Viime vuonna ilmoituksia tehtiin 270, kun niitä vanhojen tilastojen valossa pitäisi arviolta olla 400-500, sanoo ylitarkastaja Lauri Gröndahl Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

-Työsuojelupiirit olivat suurelle yleisölle tuttuja. Kun systeemi pantiin uusiksi, hukkui työsuojelu hallinnollisiin rattaisiin, selittää Gröndahl.

Vanhaa tilannetta ei voi kuitenkaan suoraan verrata uuteen. Etelä-Suomen aluehallintoviraston alaisuudessa ovat Uudenmaan lisäksi entisestä Hämeen työsuojelupiiristä Kanta-Häme ja Päijät-Häme sekä entisestä Kaakkois-Suomen työsuojelupiiristä Etelä-Karjala ja Kymenlaakso.


Lama-aika karsii tapaturmia

Toisin kuin ehkä voisi ajatella, myös työsuojelu on erityisen herkkää suhdannevaihteluille. Laman aikana tapaturmat vähenevät, kun taas nousukauden aikaan tapaturmia sattuu useammin. Gröndahlin mukaan syy on muun muassa kovemmassa työtahdissa.

-Työn suunnittelulle ei uhrata riittävästi aikaa. Riskejä kasvattaa myös kokematon, uusi työvoima.

Uutena työsuojelullisena haasteena ovat kommunikaatio-ongelmat ulkomaalaisen työvoiman kanssa. Kun yhteinen kieli puuttuu, lisääntyy virheiden määrä. Myös työvoiman perehdyttäminen voi olla puutteellista.

Aina työntekijä ei uskalla sanoa, ettei ole ymmärtänyt ohjeistusta.

-Joissakin kulttuureissa ei saa paljastaa tietämättömyyttään, joten työntekijä ei kysy lisäohjeita. Silloin ongelmia voi syntyä, sanoo Gröndahl.


Henkinen jaksaminen yhtä tärkeää

Työsuojeluvalvonnassa on tarkoitus kiinnittää tulevina vuosina erityisesti huomiota psykososiaalisiin tekijöihin, jotka ovat tämän päivän työelämän keskeisiä haasteita.

Vuonna 2012 toteutetaan asian tiimoilta valtakunnallinen kampanja, joka on suunnattu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle, palvelualalle ja kuljetusalalle.

Psykososiaalisia riskitekijöitä ovat muun muassa liiallinen työmäärä, jatkuva kiire, liian kovat vaatimukset ja työpaikan ristiriidat. Kampanja keskeinen sanoma on, että myös psykososiaaliset tekijät voivat katkaista työuran työtapaturman tavoin.

Valvontakampanjan yhteydessä tehdään työsuojelutarkastuksia, joissa tutkitaan miten psykososiaaliset seikat on huomioitu työpaikan lakisääteisessä vaarojen arvioinnissa.

Riskien ennaltaehkäisy jää monilla työpaikoilla suunnittelun tasolle. Pahimmassa tapauksessa reagoidaan vasta sitten, kun työntekijä jää sairauslomalle. (HäSa)