Uutiset

Työtapaturman syyllisiä etsitään käräjillä

Hämeenlinnan käräjäoikeus pohtii, syyllistyikö joku työturvallisuusrikokseen ja kuolemantuottamukseen Vattenfallin Vanajan voimalaitoksella helmikuussa 2010 sattuneessa työtapaturmassa. Voimalaan haketta tuonut autonkuljettaja putosi hakekuiluun, joutui murskaimiin ja kuoli.

Syytteen mukaan hakkeen purkuaseman turvallisuutta ei ole varmistettu, siellä ei ole ollut putoamissuojia, ohjeistus on ollut puutteellinen ja on sallittu vaarallinen työmenetelmä.

Syytteessä ovat sekä hakkeen vastaanottoaseman suunnitelleen ja rakentaneen yrityksen johto että Vanajan voimalan silloinen johto. Lisäksi yhtiöiltä vaaditaan yhteisösakkoa.

Tiistaina alkaneessa oikeudenkäynnissä keskityttiin pohtimaan vastuiden jakautumista ja sitä, onko vastaanottoasema tehty turvalliseksi ja onko sitä käytetty oikein. Syytteet, syytettyjen vastaukset ja todistelu kuultiin tiistaina, mutta tuomion oikeus antaa myöhemmin.


Osapuolet välttelivät vastuuta

Hakkeen vastaanottoasemalla on kaksi purkupaikkaa erilaisille kuljetusautoille. Toiseen puretaan peräkippiautot ja toiseen sellaiset peräpurkuautot, joiden lavalla oleva koneisto työntää hakkeen lavalta ilman kippaamista. Kumpikin purkutapa on Suomessa yleinen. Lisäksi on sivukippiautojen purkuasemia, muttei Vanajan voimalassa.

Syytteessä olevan suunnittelijan ja rakentajan Raumaster oy:n johdon mukaan yhtiö on tehnyt kymmeniä samanlaisia asemia eri voimaloille. Yhtiö vakuuttaa, että kaikkia voimassa olevia lakeja ja normeja on noudatettu ja laitteisto on teknisiltä ominaisuuksiltaan vallitsevan käytännön mukainen.

Asemasta on annettu Vattenfallille vaatimustenmukaisuusvakuutus sekä riskianalyysi. Raumaster katsoo, ettei sillä ole vastuuta laitteiston käytöstä. Yhtiön mukaan purkupaikkoja ei voida varustaa esimerkiksi sellaisilla ritilöillä, jotka estäisivät ihmisen putoamisen hakesiiloon, sillä hake ei menisi ritilöistä läpi eikä purkaminen olisi mahdollista.

Myös Vattenfall katsoo olevansa syytön tapaturmaan. Se sanoo luottaneensa Raumasterin asiantuntemukseen, ohjeistaneensa kylliksi kuljettajia ja noudattaneensa lakeja.


Purku väärällä asemalla

Onnettomuus tapahtui, kun peräpurkuautoa purettiin kippipurkuasemalla. Vattenfall oli hyväksynyt kahden tavallista pidemmän peräpurkuauton purkamisen kippipurkuasemalla kuljetusyritysten tai kuskien toivomuksesta. Onnettomuusauto oli toinen niistä. Kippipurkuaseman tällaista käyttöä ei ollut kielletty Raumasterin ohjeissa, muttei erityisesti sallittukaan.

Mikäli peräpurkuauto olisi purettu peräpurkuasemalla, onnettomuutta ei olisi Raumasterin mukaan voinut tapahtua. Peräpurkuasemalla kuljettaja ohjaa murskaimiin johtavia kuljettimia ja auton purkulaitteita erillisestä valvomosta jalkapolkimella. Kun poljinta ei paineta, kuljettimet pysähtyvät.

Kippipurkuasemalla kuljettaja on kippauksen ajan auton ohjaamossa. Ohjeiden mukaan auto pitää siirtää pois purkuasemalta, jos purussa on häiriö.

Onnettomuuden sattuessa auton peräpurkulaite oli mennyt purun loppuvaiheessa jumiin. Kuljettaja oli siirtänyt autoa metrin verran, mennyt lavalle lapion kanssa purkamaan kuormaa ja ilmeisesti silloin pudonnut siiloon. Koska työ tapahtui kippipurkuasemalla, murskaimiin johtavat kuljettimet olivat toiminnassa. Häsa

Päivän lehti

19.1.2020