Uutiset

Työttömyys ei vähene puheilla

Kokoomuksen työllisyyden hoidosta jättämän välikysymyksen käsittely alkoi ja päättyi eduskunnassa hyvin tutulla kaavalla. Ensin eduskunnassa puhuttiin ja sitten äänestettiin. Oppositio – kokoomus kärkenä – hyökkäsi hallituksen kimppuun. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.), jonka hallitukselle välikysymys oli jo viiden, ei antanut tietenkään tuumaakaan periksi. Tällä kertaa välikysymysnäytelmä päättyi äänestykseen, jossa hallitus sai eduskunnalta luottamuksen luvuin 101-66.

Kokoomus halusi tietää, onko Vanhasen hallitus luopunut tavoitteestaan synnyttää maahan vaalikauden loppuun mennessä 100 000 uutta työpaikkaa. Tässä tapauksessa vastauksen olisi tiennyt kysymättäkin, koska tavoite on kirjattu hallitusohjelmaan. Tyhjän päällä välikysymyksen tekijät eivät kuitenkaan liikkuneet. Muun muassa työministeri Tarja Filatov (sd.) on rehellisesti myöntänyt 100 000 uuden työpaikan luomisen olevan mahdoton tavoite.

Vanhanen ja hallitus pitävät kunniassa hallitusohjelmaa. Valintaa voi ymmärtää. Mitä mieltä hallituksen on luopua päämäärästään, joka oli kyllä alun alkaen pullistelevan kunnianhimoinen? Historia todistaa, että kuuhunkin kannatti kurkottaa. Mikäli hallitus olisi luopunut työpaikkoja koskevasta tavoitteestaan, se olisi myöntänyt tappionsa ja lietsonut tappiomielialaa. Mitalin toisen puolen käänsi esille ministeri Filatov: 100 000 uutta työpaikkaa kutistuu päiväuneksi. Nyt kysytään vain sitä, kuinka monta työpaikkaa Vanhasen hallitus pystyy Suomeen luomaan. Aikanaan paljastuva luku saattaa olla järkyttävän pieni.

Opposition ansioksi voi laskea sen, että maan tulevaisuudelle hyvin ratkaiseva asia, työllisyys, nousi edes hetkeksi päivän puheenaiheeksi. Kokoomus tarjosi työllisyyslääkkeeksi verohelpotuksia, joilla toki on myönteinen vaikutus työpaikkojen syntyyn. Välikysymyksen allekirjoittajillakaan ei ollut esityksiä, jotka kutistaisivat merkittävästi, lyhyessä ajassa, työttömien määrää.

Työllisyys ja työttömyys pysyvät päivästä ja vuodesta toiseen politiikan puheenaiheena. Katseet suuntautuvat aina kohti hallitusta ja sen tekoja, vaikka talouden asiantuntijat ovat hyvin yksimielisiä siitä, että työttömyys on ollut ja on edelleenkin pysyvä suomalaisen yhteiskunnan ongelma. Sen ratkaisemiseksi pikatahtiin ei kerta kaikkiaan ole keinoja, joista valtaapitävät – valtio, kunnat, yritykset ja työmarkkinajärjestöt – voisivat sopia riittävän laajassa yhteisymmärryksessä.

Koska työllisyyspoliittisen keskustelu taso ei päätä huimannut, jälleen kerran on aiheellista kysyä, mikä merkitys yleensä on eduskunnan välikysymysmenettelyssä. Eduskunnasta ei ole hautomoksi, jossa voisi syntyä järkeviä uusia ratkaisumalleja vaikkapa juuri työpaikkojen luomiseksi.

Puheilla oli eduskunnan välikysymyskeskustelussa vain puheiden arvo.

Päivän lehti

5.6.2020