Uutiset

Työvoimapolitiikkaa edistettävä, ei kahlittava

Työvoiman liikkuvuutta rajoittavien säädösten purkamisesta vallitsee SAK:ta lukuunottamatta laaja kansallinen yhteisymmärrys. SAK koplaa rajoitusten purkamisen tilaajavastuuseen. Keskusjärjestö edellyttää, että esimerkiksi rakennuttaja on viime kädessä vastuussa siitä, millaista väkeä työmaalla työskentelee. Jos näin säädetään, keskusjärjestöllä ei ole mitään sitä vastaan, että toukokuussa rajat avataan vapaasti kaikille EU-maista tuleville työntekijöille.

Hallituksen on määrä tänään kertoa esityksensä siirtymäkauden purkamisesta tulevana vappuna. Niin pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) kuin työministeri Tarja Filatov (sd.) ovat ilmaisseet kantanaan, että siirtymäajan rajoituksista luovutaan. Hallituksessa ei ole asiasta sisäisiä jännitteitä.

Ne tulevat sen ulkopuolelta, SAK:sta, jonka kannalla arvellaan olevan merkitystä eduskuntakäsittelyssä. Keskusjärjestön linjanveto saattaa vaikuttaa ay-taustaisiin demarikansanedustajiin.

Muista EU-maista kotoisin olevan työvoiman tuloa rajoitettiin määräajaksi vuonna 2004, jolloin kahdeksan maata tuli unionin täysjäseniksi. Tuolloin pelättiin muun muassa Baltian maiden ja Puolan työvoiman nousevan maihin myös Suomessa ja sekoittavan työmarkkinat ja murtavan totutut pelisäännöt. Suomen tapaan esimerkiksi Ranska asetti siirtymäajan ja maassa nähtiin laaja kampanja, jossa peloteltiin puolalaisten putkimiesten ryöstävän ranskalaisten työpaikat.

Vaatimuksensa tilajaavastuusta SAK verhoaa haluunsa puolustaa suomalaisia työntekijöitä ja myös yrittäjiä. On aivan oikein suitsia pimeää työvoimaa ja harmaata taloutta, mutta taustalla piilee myös asenteellinen vastenmielisyys työmarkkinoiden vapaata kilpailua kohtaan.

Ay-liike näkee hyvin herkästi vian vastapuolella, työnantajissa ja unohtaa omien jäsentensä edesottamukset esimerkiksi ansiottomien etuuksien kalastuksessa.

SAK vaatii tarmokkaasti lisää viranomaisvalvontaa. Viime viikosta alkaen kaikilla rakennustyömailla työskentelevillä on oltava kuvalla varustettu henkilökortti, joka on samalla kulkulupa. On ensisijaisesti työyhteisön vastuulla valvoa määräyksen toteutumista.

Mitään uutta erityistä valvontakoneista ei ole tarpeen perustaa vallankin, kun muualla yhteiskunnassa on enenevästi siirrytty omavalvontaan.

Työvoiman liikkuvuutta kahlitsevien rajoitusten aika ei ole tilanteessa, jossa taloudellisen kasvun ja hyvinvoinnin pullonkaulaksi on noussut pula ammattitaitoisesta työvoimasta. Rakennustyömailla, muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla on jo vuosia työskennellyt ulkomaisia rakentajia. Myös moniin palveluammatteihin on palkattu vierastyövoimaa, koska suomalaisia ei yksinkertaisesti ole tarjolla.

Keinotekoiset rajoitukset eivät enää istu avoimeen ja kansainvälistyneeseen talouteen, kunhan noudatetaan lakeja ja asetuksia. Vaikka menneessä roikkuminen tuntuisi turvalliselta, ajanoloon se pysäyttää kasvun ja kehityksen.

Päivän lehti

25.5.2020