Uutiset

Työvoimapula ei ole uskon asia

Arviot ja varoitukset tulevaisuuden työvoimapulasta ovat kaikuneet kuuroille korville. Lähes 60 prosenttia kansalaisista on sitä mieltä, ettei Suomea ole kohtaamassa sellainen työvoimapula, että sen paikkaamiseksi tarvittaisiin ulkomaista työvoimaa.

Suomalaiset eivät usko ennen kuin näkevät. Lisäksi heidän vahva mielipiteensä on, että työmarkkinoilla pitää suosia suomalaisia.

Samalla tavoin ajatellaan useissa muissakin ”vanhoissa” EU-maissa ja halutaan sulkea kansalliset työmarkkinat ulkopuolisilta. Se sotii tärkeää EU-periaatetta eli ihmisten vapaata liikkuvuutta vastaan.

Peräti 74 prosenttia Aamulehden teettämään kyselyyn vastanneista runsaasta tuhannesta henkilöstä ei haluaisi, että töihin otetaan ulkomaalainen työntekijä, jos samaan tehtävään on tarjolla suomalainenkin.

Suomalaisia työttömiä ei voi pakottaa töihin eikä ulkomaalaista työvoimaa voi loputtomasti padota rajojen ulkopuolelle.

Ei pitäisi olla uskon asia, että suuret ikäluokat ovat vetäytymässä työelämästä.

Päättäjiinkin levinnyt tietämättömyys on mitä ilmeisimmin tarkoituksellista. Tosiasioita ei haluta nähdä, jos niiden perusteella pitäisi jo tehdä ikäväntuntuisia päätöksiä.

Maahanmuutto-ohjelmaa valmistellut työryhmä on ehdottanut lievennyksiä EU:n ulkopuolelta ja uusista EU-maista tulevien työlupasääntöihin. Lievennykset olisivat työnantajien mieleen, mutta työntekijäjärjestöt eivät ole niitä toistaiseksi nielleet.

Väestö ikääntyy samaan tapaan kaikkialla läntisessä Euroopassa. Maanosasta on hyvää vauhtia tulossa eläkeläisten reservaatti.

Suomalaisten mieliin on iskostunut vahva ja perusteltu käsitys työttömyydestä yhteiskunnan pahimpana ongelmana. On ymmärrettävää, että raskaaksi taakaksi koetun työttömyyden helpottamiseksi haluttaisiin käyttää hyväksi kaikki työtilaisuudet.

Työttömyydestä on kuitenkin tullut yhä enemmän rakenteellista: työttömyys ja työvoimapula eivät sulje toisiaan pois, kun työn tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa.

Työmarkkinat huutavat informaatioteknologian moniosaajia, mutta onko tavallisesta työttömästä sellaiseksi? Vain osa työttömiksi joutuneista on pystynyt aidosti kouluttautumaan uusille aloille. Ilman palveluelinkeinojen kehitystä olisi työttömyys vielä pahempaa.

Työn ja työttömyyden ongelmat ovat monimutkaisia.
Työ jakaantuu alueellisesti kovin epätasaisesti.

Pääkaupunkiseudulla työvoimapulaa on sellaisillakin aloilla, jotka muualla kärsivät työttömyydestä. Etenkin Helsingissä työvoimapulaa ylläpitää myös asumisen kalleus.

Toisinaan työttömälle ei ole taloudellisesti kannattavaa ottaa vastaan työtä.

Pulaa osaavista ja motivoituneista työntekijöistä on myös monilla tavallisilla aloilla kuten esimerkiksi hoitotyössä. Hoitajia ikääntyvät suomalaiset tulevaisuudessa nimen omaan tarvitsevat. Ja hoidon maksajia.

Suomessa tarvitaan tulevaisuudessa selvästi nykyistä enemmän ulkomaisia työntekijöitä. Siihen on syytä varautua riittävän ajoissa.