Uutiset

Työvoimapula on jo arkipäivää

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs on tuonut julki teollisuuden huolen käsiin räjähtävästä työvoimapulasta. Hän nimeää osaavan ammattihenkilöstön puutteen merkittävimmäksi tuotannon kasvun esteeksi.

Fagernäs ei ole huolineen yksin. Jo jonkin aikaa eri aloilta on kuulunut viestejä rekrytointivaikeuksista. Rakennusala palkkaa enenevästi ulkomaista työvoimaa eteläsuomalaisille työmaille. Monet sairaalat ja hoitolaitokset etsivät kuumeisesti osaavia ammattilaisia.

Viime vuonna suomalaisilta työmarkkinoilta poistui enemmän ihmisiä kuin sinne tuli. Vuosien päähän laaditut ennusteet osoittavat, että tilanne jatkuu ja pahenee entisestään.

Tämän vuoden alussa voimaan tulleilla eläkesäädöksillä kansalaiset halutaan pitää nykyistä pitempään työssä. Jos työssä viihdyttäisiin pari-kolme vuotta nykyistä pidempään, sillä olisi toki merkitystä. Suomalainen palkansaaja on tähän asti siirtynyt eläkepäiville keskimäärin 58 vuotiaana eli verraten nuorena. Kun kokeneet osaajat väistyvät, monelle työpaikalle syntyy selkeä osaamisvaje. Hiljainen tieto, ammatillinen erityisosaaminen ei siirry nuorelle sukupolvelle, vaan katoaa lähtijän mukana.

Suomessa on edelleen parisataatuhatta työtöntä. Vaikka työllisyyskoulutukseen panostetaan tuntuvasti, on ilmeistä, etteivät kysyntä ja tarjonta kohtaa käytännön elämässä. Uuteen ammattiin koulutetuista ei ole vaativiin tehtäviin ainakaan kovin nopeasti.

Toisekseen työttömyyskortistossa on edelleen väkeä, joka ei sinne kuulu. He ovat terveydellisistä syistä tai muuten syrjäytyneet työelämän ulkopuolelle. Tämän päivän työttömistä ei löydy ratkaisua teollisuuden ongelmaan.

Työuraansa miettivällä nuorella ei ole kovin korkeata käsitystä teollisuuden ammateista. Tehdastyöllä on huono maine eivätkä sitä kirkasta jatkuvat uutiset lomautuksista, irtisanomisista ja tuotannon siirtämisistä halvan työvoiman maihin. Kuka lähtee alalle, jonka tulevaisuus näyttää epävarmalta?

Tuskin koskaan korostetaan liikaa koulutuksen ja työelämän vuoropuhelun merkitystä. Oppilaitosten on syytä tarkoin kuunnella työnantajien esityksiä, jotta tulevan työvoiman tarjonta ja kysyntä kohtaisivat. Suomessa ei toden totta ole varaa kouluttaa ja kurssittaa ihmisiä kortistoon.

Työvoimaviranomaisten ja poliittisten päättäjien on syytä tarkistaa tiukkaa kantaansa maahanmuuttoon. Se on tehty turhan vaikeaksi ja monimutkaiseksi, mikä on johtanut lukuisiin väärinkäytöksiin. Suomessa on myös ammattiyhdistysliikkeen hiljalleen hyväksyttävä se, että työvoiman esteetön liikkuvuus maasta toiseen jokapäiväistyy. Yhteisiä pelisääntöjä on toki noudatettava, mutta pelkkä periaatteellinen vastahanka ei käy kovin pitkään päinsä.

Kun kansakunnan ikääntyy ja suuret ikäluokat siirtyvät lähivuosina eläkkeelle, yksinkertaisia ja tehokkaita reseptejä sarastavaan työvoimapulaan ei ole olemassa. Hyvä lopputulos syntyy yhteistyöllä pienistä osasista.

Päivän lehti

17.1.2020