Uutiset

Tyttö ja työkalu - painoeroa 59 943 kiloa

Hattulalainen Tuija Tammi kiristelee renkaan pultteja ja tarttuu sen jälkeen lapioon. Äkkiseltään voisi syntyä vaikutelma autoilevasta ja pihatöistä pitävästä naisesta.

Tammen työkalu on kuitenkin 60 tonnia painava perävaunullinen yhdistelmäajoneuvo, jota 157 senttimetrin pituinen, 19-vuotias nainen ajaa periaatteessa kaksi vuotta liian nuorena.

– Yhdistelmäkorttiin pitäisi olla 21-vuotias, mutta koulutuskeskus Tavastialla on lupa ajattaa E-kortti autonkuljettajakoulutuksessa olevilla, selittää Tammi.

Vaikka nainen nupissa ei ole aikoihin ollut ennennäkemätön ilmestys, kertoo Tammi näkevänsä ”kylällä välillä hämmentyneitäkin ilmeitä. Hänen naispuolisten opiskelukavereidensa lukumäärän voi laskea yhden käden sormilla.

– Palkka on mitä on, eikä leivän tienaaminen ole muutenkaan ihan helpointa. Monia tyttöjä ei vaan kiinnosta rämpiminen tuolla mudissa, naureskelee Tammi.

Hän ei kuitenkaan pidä työtään erityisen raskaana. Varsinkin uudet ajoneuvot ovat kevyitä ohjattavia.

– Työhön kuuluu soran ja maan ajaminen sekä auton korjaus ja huolto, siinä määrin kun siihen pystyy. Lapiointi on se kaikkein fyysisin puoli tässä hommassa.

Naiskuski on huolellinen

Viime keväänä valmistunut Tammi on nyt ajanut työkseen kuorma-autoa pari kuukautta. Työnantaja Maanrakennus- ja kuljetus A. Oksasen Anssi Oksanen on tyytyväinen ensimmäiseen naispuoliseen autonkuljettajaansa.

Oksanen nyökyttää varovaisesti päätään vastauksena kysymykseen epäilyttikö häntä nuoren, piskuisen naisen palkkaaminen.

– Mutta kun näin Tuijan ajavan ensimmäistä kertaa, en epäillyt enää yhtään.

Oksasen mukaan nainen on todennäköisesti miestä huolellisempi kuski ja kuluttaa myös vähemmän polttoainetta. Ja jos Tammi viihtyy työpaikassaan, saa hän mahdollisesti tulevaisuudessa naispuolisia kollegoja.

– Kyllä on tarkoitus ottaa lisää naisia hommiin. He saavat työmiehiinkin lisää potkua, myhäilee Oksanen.

Kipinä kotoa

Tammen innostus moottoriajoneuvoihin on syntynyt omassa perhepiirissä. Kuljetusala on työllistänyt isän ja siskon lisäksi sukua laajemminkin.

– Vähän sukuvika. Kääntelin henkilöauton rattia jo parin vuoden ikäisenä. Alle kouluikäisenä istuin isän sylissä, kun hän ajoi rekkaa, ja ensimmäisen kerran ajoin autoa itse, kun olin ala-asteella. Käytiin suljetulla alueella vähän treenailemassa.

Tulevaisuudesta ei koskaan voi sanoa mitään varmaa, mutta tällä hetkellä Tammi on epäilemättä omimmalla alallaan. Työpäivien jälkeinen vähä vapaa-aika kuluu usein henkilöauton ratissa, eikä siinäkään vielä kaikki.

– Puhun ja kyselen kuulemma ajamisesta myös unissani ja samalla kädet ja jalat käyvät, nauraa Tammi.

Päivän lehti

15.8.2020