fbpx
Uutiset

Ainakin kolme ihmistä kuoli ilmaiskussa lastensairaalaan Mariupolissa – Ukrainan Zelenskyi: Venäjän isku oli sotarikos

Ilmaiskussa heijastuu Zelenskyin mukaan "kaikki se pahuus, mitä venäläiset miehittäjät toivat maahamme".
Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan Venäjän ilmaisku äitiys- ja lastensairaalaan piiritetyssä Mariupolin satamakaupungissa oli sotarikos.
Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan Venäjän ilmaisku äitiys- ja lastensairaalaan piiritetyssä Mariupolin satamakaupungissa oli sotarikos. Lehtikuva/AFP PHOTO / National Police of Ukraine / handout

Ainakin kolme ihmistä kuoli Venäjän ilmaiskussa äitiys- ja lastensairaalaan piiritetyssä Mariupolin satamakaupungissa, paikallisviranomaiset kertovat. Viranomaistietojen mukaan yksi iskussa kuolleista on lapsi.

Aiempien viranomaistietojen mukaan sairaalaiskussa haavoittui ainakin 17 ihmistä.

Venäjän isku on tuomittu laajasti kansainvälisesti.

Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan Venäjän ilmaisku äitiys- ja lastensairaalaan piiritetyssä Mariupolin satamakaupungissa oli sotarikos. Viranomaisten jakamien videoiden perusteella ilmaisku särki ikkunoita, repi osan seinistä ja sytytti parkkipaikalla olleet autot tuleen.

–  Me emme ole tehneet, emmekä ikinä tekisi mitään tämän sotarikoksen kaltaista missään kaupungeissa Donetskin tai Luhanskin alueilla, tai millään muillakaan alueilla… koska me olemme ihmisiä. Mutta oletteko te, Zelenskyi kysyi vaihtaen venäjäksi viestiään alleviivatakseen.

–  Millainen maa on Venäjä, kun se pelkää sairaaloita ja äitiysosastoja ja tuhoaa ne, hän tiedusteli lisäksi.

Sairaalaiskussa haavoittui ainakin 17 ihmistä, ja isku tuomittiin laajasti kansainvälisesti.

Zelenskyi vahvisti niin ikään haavoittuneiden määrän, josta kertoivat aiemmin paikallisviranomaiset. Presidentin mukaan sairaalassa olleet olivat alkaneet piiloutua etukäteen kuultuaan ilmasireenin.

Etsinnät raunioissa jatkuvat

Vahvistamattomien tietojen mukaan raunioissa olisi loukussa naisia, mahdollisesti myös lapsia. Zelenskyin mukaan etsinnät raunioiden keskellä jatkuvat.

–  Emme ymmärrä, miten nykypäivänä on mahdollista pommittaa lastensairaalaa, Mariupolin varapormestari Serhiy Orlov päivitteli Britannian yleisradioyhtiö BBC:lle.

–  Ihmiset eivät voi uskoa sitä todeksi, hän jatkoi.

Uutiskanava CNN:n mukaan Zelenskyi kuvailee ilmaiskun olevan “todiste ukrainalaisten kansanmurhasta”. Presidentti listasi sairaaloiden, koulujen ja kirkkojen tulleen muun muassa tuhotuksi, puhumattakaan menetetyistä hengistä.

–  Isku äitiyssairaalaan on viimeinen todiste, todiste siitä, että ukrainalaisten kansanmurha on käynnissä, Zelenskyi summasi.

–  Eurooppalaiset! Ukrainalaiset! Mariupolin kansalaiset! Tänään meidän täytyy yhdistyneenä tuomita tämä Venäjän sotarikos, jossa heijastuu kaikki se pahuus, mitä venäläiset miehittäjät toivat maahamme, presidentti peräänkuulutti.

YK ja länsimaat tuomitsivat iskun

Venäjän ulkoministeriön tiedottajan Marija Zaharovan mukaan Ukrainan “nationalistiset pataljoonat” käyttivät sairaalaa tuliasemanaan sen jälkeen, kun olivat siirtäneet potilaat ja henkilökunnan muualle. Hän ei kiistänyt ilmaiskua.

Yhdysvallat arvosteli keskiviikkona kovin sanoin Venäjän “barbaarista” voimankäyttöä. Valkoisen talon lehdistöedustaja Jen Psaki sanoi olevansa järkyttynyt sotilasvoiman käytöstä viattomia siviilejä vastaan suvereenissa valtiossa

YK:n edustaja tuomitsi iskun niin ikään, ja sanoi, ettei minkään avustustyöhön tai terveydenhuoltoon liittyvän rakennuksen pitäisi koskaan joutua tulituksen kohteeksi.

Britannian pääministeri Boris Johnson sanoi pitävänsä iskua “täysin moraalittomana”.

Mariupolin pormestari Vadym Boitshenko sanoi keskiviikkona, että Mariupolin kaupungin yhdeksän päivää kestäneen piirityksen aikana Mariupolissa on kuollut yhteensä 1  207 siviiliä.

Piiritetyistä kaupungeista evakuoitiin 35 000 siviiliä

Siviilien evakuoinnit Ukrainassa epäonnistuivat länsimaisten lähteiden mukaan keskiviikkona ainakin osittain. Tilanne oli pahin Mariupolissa, missä jatkuva kranaattituli esti humanitaaristen käytävien käytön. Kaupungissa on piiritettynä vajaat 400  000 ihmistä.

Venäjä ja Ukraina olivat aikaisemmin sopineet keskiviikoksi 12 tunnin tulitauosta evakuointialueille sekä kuudesta humanitaarisesta käytävästä siviilien evakuoimista varten.

Presidentti Zelenskyi kertoi myöhään keskiviikkona, että siviilejä oli saatu evakuoitua kolmen humanitaarisen käytävän avulla. Siviilejä oli päässyt poistumaan Sumyn kaupungista Koillis-Ukrainassa ja Energodarista maan eteläosassa sekä pääkaupunkia Kiovaa ympäröiviltä alueilta.

Zelenskyin mukaan piiritetyistä ukrainalaiskaupungeista evakuoitiin keskiviikkona ainakin 35  000 siviiliä.

YK:n mukaan Ukrainassa on Venäjän hyökkäyksen alettua kuollut ainakin 516 siviiliä, joiden joukossa on ollut 37 lasta. Lisäksi ainakin 908 ihmisen kerrotaan haavoittuneen. Todelliset lukemat ovat YK:n ihmisoikeusasioiden korkean edustajan toimiston jakaman tviitin mukaan paljon korkeammat.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR kertoi keskiviikkona, että Ukrainan sotaa on paennut ulkomaille noin 2,15 miljoonaa ihmistä. Järjestön antama luku nousi tiistaista noin 150  000 ihmisellä. Puolaan paenneita on järjestön mukaan nyt noin 1,3 miljoonaa.

Kansainvälisen Pelastakaa lapset -järjestön tiistaisen tiedotteen mukaan Ukrainasta paenneista noin miljoona on lapsia.

Ukraina valmistautuu siirtämään arkaluontoista dataa ulkomaille

Ukraina valmistautuu siihen, että maa joutuisi mahdollisesti siirtämään servereitään ja arkaluontoista dataansa toiseen maahan, jos Venäjän joukot pääsevät tunkeutumaan syvemmälle Ukrainaan. Asiasta kertoo ukrainalainen kyberturvallisuusviranomainen uutistoimisto Reutersille.

Viestinnän turvallisuudesta vastaavan viraston edustaja Victor Zhora painottaa, että kyse on valmiussuunnitelmasta.

Ensisijainen suunnitelma eli suunnitelma A on Zhoran mukaan suojella informaatioinfrastruktuuria Ukrainan sisällä. Järjestelmien siirtäminen toiseen maahan olisi sen sijaan suunnitelma B tai C. Siirto vaatisi lisäksi ukrainalaispäättäjien hyväksynnän.

Viranomaiset ovat jo siirtäneet laitteistoa ja varmuuskopioita venäläisjoukkojen ulottumattomiin turvallisempiin osiin Ukrainaa.

Viime kuussa Zhora kertoi Politicolle suunnitelmista kriittisen datan siirtämiseksi pääkaupunki Kiovasta, mutta arkaluontoisten materiaalien siirtäminen ulkomaille on jo mittavampi askel.

Zhoran mukaan Ukraina on saanut erinäisiltä mailta tarjouksia datansa säilyttämiseksi. Hän ei kuitenkaan tarkentanut, mistä tarjouksia on tullut. Sijainti Euroopassa olisi kuitenkin hänen mukaansa toivottu.

Zhora ei myöskään antanut tarkempia tietoja siitä, miten mahdollinen siirto voitaisiin toteuttaa. Aiemmin hallinnon tietojen päätymistä venäläisten käsiin on kuitenkin torjuttu muun muassa serverien tai ulkoisten tallennuslaitteiden siirtämisellä. Dataa on voitu myös siirtää palvelusta toiseen tai serveriltä toiselle.

Brittisotilaita on voinut lähteä luvatta Ukrainaan

Britannian asevoimat uskoo pienen määrän sotilaita matkustaneen mahdollisesti luvatta Ukrainaan. Asiasta kertoo asevoimien edustaja uutiskanava CNN:lle.

Edustajan mukaan asevoimien tiedossa on, että pieni määrä sotilaita on jättänyt noudattamatta määräyksiä ja poistunut ilman lupaa. He ovat saattaneet matkustaa Ukrainaan ja heitä kehotetaan palaamaan Britanniaan.

Britannian puolustusministeriö linjasi tiedotteessaan, että kaikkia asevoimien palveluksessa olevia kielletään toistaiseksi matkustamasta Ukrainaan. Määräys koskee myös vapailla olevia.

Ukraina on kehottanut ulkomaiden kansalaisia liittymään Venäjän vastaiseen taisteluun Ukrainassa, ja tuhannet ovat ilmaisseet halukkuuttaan tähän.

Asiasanat

Menot