Uutiset

Ulkomaan hoitojen rajanvedot teossa

Euroopan Unionin potilasdirektiivi on ollut Suomessa voimassa reilun vuoden. Kansaneläkelaitoksen helmikuun puolivälissä julkaisemien tilastojen perusteella suomalaiset eivät ole rynnänneet hoitoihin ulkomaille.

Direktiivin mukaan potilaalla on oikeus saada hoitoa toisessa jäsenmaassa ja korvauksia näihin kustannuksiin kotimaastaan samoin perustein kuin jos potilas olisi saanut vastaavan hoidon kotimaassaan.

Eniten ulkomailla terveyspalveluja ulkomailla käyttävät siellä asuvat tai lomailevat henkilöt.

Valtioneuvosto asetti kesäkuussa 2014 terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston selventämään Suomen ja muiden EU-maiden palvelutarjonnan eroja.

Palveluvalikoimaneuvoston tehtävänä on antaa suosituksia siitä, mitkä tutkimukset, hoito- ja kuntoutusmenetelmät kuuluvat Suomen julkisesti rahoitettuun terveydenhuoltoon.

– Kansallisen palveluvalikoiman perusteella ratkaistaan, korvataanko ulkomailta hoitoa hakevien potilaiden hoito verovaroin, neuvoston pääsihteeri Jaana Leipälä selventää.

Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteispisteen päällikkö Noora Heinonen puolestaan valottaa milloin ulkomaille hoitoon menevän potilaan kulut korvataan.

– Jos potilasta voitaisiin hoitaa Suomessa, mutta hän ei halua sitä tai hän muista syistä johtuen varta vasten haluaa hoitoa ulkomailta, hän maksaa ensin kaikki kustannukset itse. Hän voi hakea Kelasta jälkikäteen samoja Kela-korvauksia, kuin jos hän käyttäisi Suomessa yksityistä terveydenhuoltoa.

Korvauksien saaminen edellyttää, että henkilön hoidon tarpeen pitää olla tarpeelliseen sairaudenhoitoon liittyvää ja hoidon pitää olla Suomessa lääketieteellisesti perustelluksi katsottua.

Direktiivin mukaisesti kukin jäsenvaltio määrittää hoidon maan omien hoitokäytäntöjen mukaan.

– Jos meillä on potilaalle hoidoksi päätetty muu kuin leikkaushoito ja potilas silti hakeutuu leikkaushoitoon ulkomaille, hänen kustannuksiaan korvataan Kela-korvauksina siltä osin kuin kyse on ollut tarpeellisesta sairaanhoidosta, Heinonen sanoo.

Toisaalta on olemassa tilanteita, joissa sairaanhoitopiirit lähettävät potilaita ulkomaille lääketieteellisesti perusteltuun hoitoon, jota ei ole Suomessa tarjolla. Tällöin kaikki potilaan ulkomailla annetusta hoidosta koituneet kulut maksetaan julkisin varoin.

– Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi joidenkin erittäin harvinaisten synnynnäisten sairauksien hoidot, Leipälä kertoo.

Vaasalainen Kotipizzan ja Omena-hotelliketjujen perustaja Rabbe Grönblom haki leikkaushoidon haimasyöpäänsä Saksan Heidelbergistä.

– Suomessa suositeltiin sytostaatteja ja sädehoitoa, mutta sairaanhoitajana toiminut vaimoni ehdotti leikkausta mahdollisimman nopeasti.

Grönblom leikattiin jo viikon päästä ensimmäisestä syöpädiagnoosista. Myöhemmin syöpä uusiutui, mutta Grönblom on tyytyväinen päätökseensä.

– Kelalta sain korvauksia vain murto-osan hoidon hinnasta.

Leipälä arvelee, että erilaiset syövät tulevat olemaan ehkä yleisimpiä sairauksia, joihin vaihtoehtoista hoitoa haetaan ulkomailta.

– Syövät ovat yleistyneet ja niiden hoitotekniikat ovat kehittyneet valtavasti.

Tarkkoja lukuja syövän vuoksi ulkomaille hoitoon hakeutuvista ei ole Kelalla saatavana. (LM-HäSa)

Harri Puhakainen

Asiasanat

Päivän lehti

5.12.2020

Fingerpori

comic