Uutiset

Ulkomaat sopivat aseidenvientikiellosta Libyaan – Huippukokouksessa linjattiin myös, etteivät ulkopuoliset sotkeudu enää Libyan taisteluihin

Berliinin huippukokoukselta odotettiin sopimusta, joka saisi ulkopuoliset lopettamaan aseiden viennin Libyaan. Konflikti maassa on jo aikoja sitten paisunut mittelöksi, jossa muut kuin libyalaiset ottavat yhteen.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat Berliinissä sunnuntaina. Viime viikolla sotapäällikkö Khalifa Haftar lähti Moskovan neuvotteluista allekirjoittamatta aseleposopimusta. Kuva: ALEXEI NIKOLSKY/SPUTNIK/KREMLIN POOL / POOL
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat Berliinissä sunnuntaina. Viime viikolla sotapäällikkö Khalifa Haftar lähti Moskovan neuvotteluista allekirjoittamatta aseleposopimusta. Kuva: ALEXEI NIKOLSKY/SPUTNIK/KREMLIN POOL / POOL

Saksan liittokansleri Angela Merkel kertoi Berliinissä, että Libyan sisällissotaan sekaantuneet ulkopuoliset maat eivät enää sotkeudu sotilaallisesti Libyan taisteluihin. Aseidenvientikielto Libyaan on jälleen voimassa, ja sitä on tarkoitus valvoa aiempaa paremmin matkalla kohti pysyvää aselepoa.

Kertoessaan tuloksista neuvotteluiden jälkeen Merkel ei kuitenkaan näyttänyt siltä, että kokouksessa olisi saatu aikaan tie rauhaan. Riemua ei näkynyt kasvoilla – eikä sitä kukaan odottanutkaan.

Sisällissodan libyalaiset osapuolet eivät Merkelin mukaan edes mahtuneet samaan kokoushuoneeseen liittokanslerinvirastossa.

Berliinissä yli kymmenen maata ja järjestöä päättivät, mitä ne ulkopuolisina maina Libyan taisteluiden osalta tekevät. Libyan sota on jo aikoja sitten paisunut mittelöksi, jossa muut kuin libyalaiset ottavat yhteen. Kaikki

paikalla olleet maat olivat yhtä mieltä siitä, että rauhaan Libyassa voidaan päästä vain, jos ulkovallat siirtyvät ensin sisällissodasta kauemmaksi. Libyaa yritetään estää muuttumasta toiseksi Syyriaksi.

Turkin ja Venäjän presidentit seurannassa

Berliinissä seurattiin tarkasti erityisesti Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin askeleita. Ennen kokousta Erdoğan sanoi lähettävänsä Libyan virallisen hallituksen tueksi omia sotilaitaan. Vastaavasti Libyan virallista hallitusta vastaan taistelevan kenraalin Khalifa Haftarin riveissä taistelee jo nyt venäläisiä palkkasotureita.

Erdoğan ja Putin sopivat viikko sitten, millä ehdoilla libyalaiset aloittavat tulitauon. Ehdoissa oli tarkoitus huomioida sekä Turkin että Venäjän edut. Libyalaisille suunnitelmasta kerrottiin kuitenkin vasta Turkin ja Venäjän yhteisymmärryksen jälkeen.

Omapäinen kapinalliskenraali Haftar ei suostunut hänen eteensä tuotuun aselepoehdotukseen ja matkusti pois Moskovasta allekirjoittamatta ulkopuolisten tekemää paperia.

Trump jätti väliin, Pompeo sivuosassa

Rauhallisen Merkelin käsissä oli nyt laajempi asia kuin vain libyalaisten kohtalo. Libyassa taistelevien osapuolten tärkeimmät tukijat tai muut yksittäiset maat eivät ole saaneet tilannetta rauhoittumaan.

Nyt Berliinissä yritettiin ratkaista Libyan kriisiä monenvälisesti eli eri maat neuvottelivat yhdessä kriisin ratkaisemiseksi. Jos tämä onnistuu, tulevaisuuden riitojen ratkaisemisessa kansainvälisellä yhteistyöllä on paremmat mahdollisuudet.

Jos edessä on jälleen yksi epäonnistuminen, Libyassa soditaan luultavasti kunnes joku osapuoli häviää toisen voiman murskaamana. Tämä ennustaisi väkivallan voiman kasvua kansainvälisissä kriiseissä myös tulevaisuudessa – ja sitä, että eri maat sotivat toisten alueella yhä enemmän omia sijaissotiaan, joissa paikallisten ihmisen äänestä ei paljoa välitetä.

Berliinin Libya-rauhanneuvotteluissa Berliinin liittokanslerinviraston käytävillä Yhdysvaltojen ulkoministeri Mike Pompeo näytti selkeästi sivuosan esittäjältä. Lähes kaikista muista paikalle kutsutuista maista ja järjestöistä paikalle olivat tulleet presidentit tai muut päämiehet, mutta Yhdysvalloista oli turha odottaa paikalle presidentti Donald Trumpia.

Trump ilmoitti jo pari vuotta sitten, ettei hänen johtamansa maa aio ottaa merkittävää roolia Libya tulevaisuuden ratkaisemisessa. Osittain juuri siitä syystä sota Libyassa on jatkunut. Kun Yhdysvallat ei pyri enää olemaan maailmanpoliisi ja ratkaisemaan voimallaan kiistojen voittajia, ei ole selvää, miten ja kuka kiistat ratkaisee.

Libyassa on ollut yhteenottoja lähes koko ajan sen jälkeen, kun Libyan pitkäaikainen diktaattori Muammar Gaddafi syöstiin kansannousussa vallasta vuonna 2011.

Juttua päivitetty uusilla tiedoilla 19.1.2019 klo 22.30.

 

Tärkeimmät osapuolet Libyassa

Turkki tukee Libyan virallista hallitusta ja haluaa jatkaa miljardien arvoisia kaupallisia sopimuksia, jotka on tehty jo Muammar Gaddafin hallinnon aikoina.

Venäläisiä palkkasotureita taistelee sotapäällikkö Khalifa Haftarin puolella. Venäjä haluaa osuutensa Libyan öljymarkkinoista ja aseostoista.

Egyptin nykyhallitus tukee Haftaria, koska se pitää Turkkia uhkana ja Turkki tukee Libyan virallista halitusta.

EU tukee Libyan virallisen hallituksen rajavalvojia, jotta nämä voisivat pysäyttää siirtolaisvirtaa Eurooppaan Afrikasta.

Saksa on suurin kansainvälisen rahallisen avun antaja Libyalle.

Italia on tehnyt menestyksellisesti diplomatiaa ja rahansiirtoja paikallisille ryhmille ja pystynyt hoitamaan öljykauppaa entisessä siirtomaassaan lähes keskeytyksettä.

Päivän lehti

21.9.2020

Fingerpori

comic