Uutiset

”Ulkomainen sosiaalitoimi ei ole enää mörkö”

Pietarin lapsiasiavaltuutettu Svetlana Agapitova kertoo välttelevänsä mahdollisuuksien mukaan sekä kansainvälistä että kansallista politiikkaa.

– Kun aloin tehdä tätä, suomalais-venäläisten huoltajuuskiistojen tilanne oli kuitenkin vakava, vuonna 2009 toimessaan aloittanut Agapitova sanoo Lännen Median haastattelussa.

Ulkomaille avioituneet venäläiset äidit olivat venäläismediassa alati esillä, ja läntisistä sosiaaliviranomaisista maalattiin kauhukuvia.

Venäläisille väitettiin, että esimerkiksi Suomen sosiaalitoimi voi määrätä venäläisen äidin lapsen huostaanotettavaksi ilman perusteltua syytä.

Suomen sosiaaliviranomaisilla ei ollut oikeutta kommentoida yksittäisiä tapauksia.

– Venäläisten tiedotusvälineiden uutiset olivat siksi hyvin yksipuolisia, Agapitova myöntää.

Toimittajataustainen Agapitova vierailee parhaillaan Suomessa ja tutustuu Suomen lastensuojelukäytäntöihin ja sosiaalitoimen työkenttään.

Agapitova valittiin viime vuonna jatkamaan tehtävässään toiseksi kaudeksi.

Venäläisten tiedot Suomen ja muiden ulkomaiden sosiaaliviranomaisten toiminnasta ovat Svetlana Agapitovan mukaan kohentuneet viime vuosina.

– Ulkomaalainen sosiaalitoimi ei ole enää perheille mörkö. Meilläkin aletaan ymmärtää, että viranomaisten tehtävä on suojella lapsia, Agapitova sanoo.

Maiden välistä yhteistyötä lapsiasioissa pitää Agapitovan mukaan tiivistää edelleen; oikean tiedon vaihtaminen on tärkeää.

Agapitova aikoo olla jatkossa yhteyksissä suomalaiskollegaansa suoraan ilman välikäsiä.

Agapitova tapasi torstaina Suomen lapsiasiavaltuutetun Tuomas Kurttilan ensimmäistä kertaa.

– Ymmärsimme keskustelun aikana, että ongelmat ovat samansuuntaisia molemmissa maissa, Agapitova tiivistää.

Huostaanottokäytäntö on Suomessa ja Venäjällä melko samanlainen. Jos pietarilaislapsi ei voi olla biologisessa perheessään, hänelle pyritään löytämään sijaisperhe.

Sijaisperheistä on suuri pula, kuten Suomessakin.

Venäjällä lapset päätyvät usein isovanhempien huomaan.

Venäjällä erityistarpeiset lapset on totuttu sijoittamaan laitoksiin neuvostoajoista lähtien.

Agapitovan mukaan Venäjälläkin aletaan ymmärtää, että lapsen on parempi olla perheessä kuin laitoksessa.

– Perheen koossa pitäminen on sosiaalitoimen ykköstavoite myös Venäjällä, Agapitova listaa Suomen ja Venäjän yhtäläisyyksiä.

Maiden suhtautumisessa lasten kuritusväkivaltaan on selvä ero.

Fyysinen kuritus on Suomessa lailla kielletty.

Venäjällä asiaa koskeva lainsäädäntö ei ole yhtä yksitulkintainen.

Svetlana Agapitova muistuttaa, että maiden kasvatuskulttuurien ja lapsiin liittyvien hallinto- ja oikeuskäytäntöjen tunteminen auttaa ristiriitojen selvittämisessä.