Uutiset

Ulkoministeri Haavisto: Valko-Venäjä-pakotteet noin 40 henkilölle, listalle voi tulla ministereitäkin – Tutkijan mukaan pakotteilla ei ole juuri mitään konkreettista vaikutusta

"Jos Lukashenkon hallintoon haluttaisiin todella vaikuttaa, Valko-Venäjää pitäisi uhata esimerkiksi pankkien Swift-rahansiirtojärjestelmästä ulos heittämisellä", sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija.
EU:n lisäksi Yhdysvallat ja Britannia ovat asettamassa sanktioita Valko-Venäjälle, jonka johtaja Aleksandr Lukashenkon hallinto on pahoinpidellyt, pidättänyt ja kiduttanut lukemattomia rauhaomaisia protestoijia. Turvallisuusjoukot ottivat nuoren minskiläispojan kiinni 13. syyskuuta. Kuva: epa08665955
EU:n lisäksi Yhdysvallat ja Britannia ovat asettamassa sanktioita Valko-Venäjälle, jonka johtaja Aleksandr Lukashenkon hallinto on pahoinpidellyt, pidättänyt ja kiduttanut lukemattomia rauhaomaisia protestoijia. Turvallisuusjoukot ottivat nuoren minskiläispojan kiinni 13. syyskuuta. Kuva: epa08665955

EU:n ulkoministerit tekevät tulevana maanantaina lopullisen päätöksen Valko-Venäjälle pitkään valmistelluista pakotteista.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoo Lännen Medialle, että kyse on henkilöpakotteista, jotka estävät maahantulon EU- ja Schengen-alueelle ja joiden nojalla pakotelistalle asetettavien henkilöiden EU-alueella olevia varoja voidaan jäädyttää.

– Pakotelistalle tulee noin 40 henkilöä poliisista, turvallisuuskoneistosta ja vaalivirkailijoista, jotka ovat vastuussa väkivallasta, pidätyksistä ja vaalitulosten vääristelystä, Haavisto sanoo Lännen Medialle.

Pakotteiden asettamisessa tarkastellaan Haaviston mukaan Valko-Venäjän hallinnon ja turvakoneiston käskytysketjuja ylimmälle tasolle asti.

– Näitä käskytysketjuja pohditaan varmasti esimerkiksi sisäministeriin asti.

Kyproksen kerrotaan asettuneen poikkiteloin Valko-Venäjän pakotteiden asettamisessa, jotta EU toimisi myös Turkkia vastaan itäisen Välimeren kiistojen vuoksi. Haavisto on kuitenkin luottavainen, että päätös pakotteista tehdään maanantaina.

– Kypros tuskin estää loputtomiin päätöstä, kun enemmistö on näin laaja.

Myös Britannia ja Yhdysvallat valmistelevat omia henkilöpakotteitaan koordinaatiossa EU:n kanssa eli listoille valitaan pitkälti samoja henkilöitä kuin EU:ssa.

Tutkija: Pakotteet symbolisia

Nyt suunniteltavilla pakotteilla ei ole juuri mitään konkreettista vaikutusta maan itsevaltaisen johtajan Aleksandr Lukashenkon valta-asemaan, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau.

– Ne ovat symbolisia, eivätkä vaikuta Lukashenkon hallintoon tai viranomaisiin.

Nizhnikau muistuttaa, että Valko-Venäjälle on asetettu vastaavia – ja laajempiakin – pakotteita monesti aiemmin, mutta nekään eivät ole tehonneet, koska turvallisuuskoneiston ja hallinnon väki ”osaa pitää rahansa muualla”.

Tehokkaiden pakotteiden pitäisi Nizhnikaun mukaan kohdistua Valko-Venäjän talouteen tai suoraan Lukashenkoon ja hänen lähipiiriinsä.

– Jos Lukashenkon hallintoon haluttaisiin todella vaikuttaa, Valko-Venäjää pitäisi uhata esimerkiksi pankkien Swift-rahansiirtojärjestelmästä ulos heittämisellä.

Pakotteet pitäisi hänen mukaansa asettaa osana laajempia toimia, kuten kansalaisyhteiskunnan tukemista.

Haavisto: Voimakas moraalinen viesti

Haavisto sanoo, että pakotteet lähettävät hyvin vahvan moraalisen viestin vaalivilpin ja poliisiväkivallan tuomitsemisesta. Yksi vaikutus tulee Haaviston mukaan pakotteiden julkisuudesta, koska valkovenäläiset pääsevät näkemään, ketä listalle on asetettu.

– Henkilötasolla ne vaikuttavat aika tehokkaasti, aiemmin listoille joutuneet ovat pyrkineet niiltä kovin innokkaasti pois.

Haavisto toteaa, että Lukashenkoon vaikutus voi jäädä vähäisemmäksi.

Liettua kritisoi EU:nta toimettomuudesta

EU:n reagointia Valko-Venäjän tilanteeseen on moitittu riittämättömäksi.

Esimerkiksi Liettuan ulkoministeri Linas Linkevicius arvioi Financial Timesille syyskuun alussa, että EU:n toimettomuus Valko-Venäjän suhteen heikentää EU:n ulkopoliittista uskottavuutta.

– Valko-Venäjän kansalaisten ei saisi antaa tuntea itseään hylätyiksi. Meidän pitäisi tarjota heille näkymä demokraattisten valtioiden joukkoon kuulumisesta, Linkevicius sanoi.

Liettua asetti jo omia kansallisia pakotteitaan Valko-Venäjälle yhdessä Viron ja Latvian kanssa.

Suomi ei ole ulkoministeri Haaviston mukaan harkinnut omia pakotteitaan. Sen sijaan pakotteiden taakse on haluttu koota mahdollisimman laaja EU-jäsenmaiden rintama.

Haavisto tapasi Tsihanouskajan

Valko-Venäjän tilanteeseen pyritään Haaviston mukaan vaikuttamaan myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin, Euroopan neuvoston ja YK:n kautta.

Etyjissä harkitaan ihmisoikeusrikkomusten tutkimista niin sanotun Moskovan mekanismin käynnistämisellä, ja YK:n ihmisoikeusneuvostossa on keskusteltu Valko-Venäjän tilanteen ottamisesta käsittelyyn.

– YK:n vahvistamilla raporteilla ja selvityksillä on aika paljon painoarvoa, Haavisto sanoo.

Suomi on edistänyt Valko-Venäjä-reagointia Haaviston mukaan kansainvälisten instituutioiden kautta ja keskusteluilla avaintoimijoiden kanssa.

Haavisto itse on esimerkiksi tavannut Valko-Venäjän maanpaossa olevan oppositiojohtajan Svetlana Tsihanouskajan ja keskustellut useasti Valko-Venäjän ulkoministerin kanssa.

Päivän lehti

31.10.2020

Fingerpori

comic