Uutiset

Ulkoministeri Heiko Maas vetoaa Euroopan yhtenäisyyden puolesta: "Me Saksassa tiedämme, miten vaikeaa on kasvaa yhteen, mutta se on myös kaiken vaivan arvoista"

Saksan yhtenäisyys ja Euroopan yhdentyminen kuuluvat erottamattomasti yhteen, ulkoministeri Maas kirjoittaa. Saksa haluaa viedä EU-puheenjohtajakaudellaan sisäistä solidaarisuutta pidemmälle, jotta Eurooppa voi puolustaa arvojaan ja saada läpi intressejään maailmassa.
Berliinin muurin kaatamisen 30-vuotisjuhlassa nähtiin loistelias ilotulitus marraskuussa 2019. Kuva: CLEMENS BILAN / epa
Berliinin muurin kaatamisen 30-vuotisjuhlassa nähtiin loistelias ilotulitus marraskuussa 2019. Kuva: CLEMENS BILAN / epa

”Nyt kasvaa yhteen se, mikä kuuluu yhteen” – kaikki saksalaiset tuntevat nämä Saksan entisen liittokanslerin Willy Brandtin sanat. Tähän päivään saakka olemme liittäneet nuo sanat itsestään selvästi maamme muurin ja piikkilangan toisistaan erottamien osien yhdistymiseen 30 vuotta sitten.

Jos asiaa kuitenkin pohtii tarkemmin, voi hyvin kysyä, ajatteliko Willy Brandt tuolloin sittenkään vain Saksaa. Hän puhui nimittäin jo muurin kaatumista seuraavana päivänä ”jostain suuresta —, että Euroopan osat yhdistyvät jälleen”.

Saksan yhtenäisyys ja Euroopan yhdentyminen – molemmat kuuluvat erottamattomasti yhteen. Sadattuhannet ihmiset osoittivat mieltään vapautensa puolesta Leipzigissä, Berliinissä, Dresdenissä ja monella muulla Itä-Saksan paikkakunnalla. Myös kaikkialla muualla Keski- ja Itä-Euroopassa naiset ja miehet kävivät kaduille ja raivasivat vapaudentahdollaan muurit ja piikkilangat tieltään.

Sitä emme unohda. Eikä yhdistyminen olisi ollut poliittisesti mahdollista ilman sitä luottamusta, jota eurooppalaiset kumppanimme, USA ja Neuvostoliiton tuolloinen johto osoittivat rauhanomaista eurooppalaista Saksaa kohtaan.

Kiitollisuuteemme Saksan yhtenäisyydestä liittyy näin aina luja vakuuttuneisuus siitä, että Saksan tulevaisuus voi nojata ainoastaan todellisesti yhdentyneeseen Eurooppaan. Tämä on ainoa lopullinen vastaus siihen ”Saksan-kysymykseen”, johon Eurooppa viime vuosisadalla joutui niin tuskallisesti moneen kertaan palaamaan.

”Enemmän Eurooppaa” on meille historiallinen saavutus

”Enemmän Eurooppaa” ei siis tarkoita meille saksalaisille koskaan hintaa, jonka jouduimme maksamaan Saksan yhdistymisestä, vaan sekin on meille historiallinen saavutus. On näin ollen loogista kirjata ”yhdistyneen Euroopan toteutuminen” nimenomaan perustuslakimme siihen artiklaan, jossa ennen puhuttiin pyrkimyksestä Saksan yhdistymiseen.

Sen jälkeen saavutetut virstanpylväät ovat tuttuja: Euroopan unionin perustaminen Maastrichtin sopimuksella, talous- ja rahaliitto, nykyinen Lissabonin sopimus ja ennen kaikkea laajentuminen Keski- ja Itä-Eurooppaan. Alueen maiden vapaudenkaipuu ja ponnekkuus antoivat ratkaisevan sysäyksen Euroopan yhdentymisen etenemiselle – ei vain suurempina sisämarkkinoina, vaan myös arvoyhteisönä.

Haasteet ovat nyt erilaisia kuin yhdentymisen aikaan 30 vuotta sitten. Koronakriisi ei tullut muiden kriisien, rinnalle, vaan pandemia vahvistaa ja kärjistää niitä: Euroopan-laajuista oikeistonationalistien ja populistien nousua, USA:n ja Kiinan lisääntyvää kilpailua ja disinformaation demokratioillemme aiheuttamaa vaaraa. Meidän on löydettävä siihen aito eurooppalainen ratkaisu – kuten 30 vuotta sitten.

Vastauskin on sama kuin maanosamme yhdistymisen jälkeen: tarvitsemme sisäistä solidaarisuutta, jotta Eurooppa voi viedä arvojaan ja intressejään suvereenisti ulospäin. Solidaarisuus ja suvereenius ovat saman kolikon kaksi puolta.

Eurooppa kykenee sisäiseen solidaarisuuteen

Viime kuukausien aikana olemme osoittaneet, että Eurooppa kykenee sisäiseen solidaarisuuteen. Saimme äskettäin sovittua historiallisesta avustustoimipaketista, josta kannamme yhdessä vastuuta.

Puheenjohtajakautemme aikana ja sen jälkeen haluamme mennä vielä pidemmälle näillä tavoilla: Vahvistamalla koko Eurooppaa, jonka on oltava sosiaalinen ja innovatiivinen. Luomalla kestävää eurooppalaista taloutta kunnianhimoisine ilmasto- ja ympäristönsuojelutavoitteineen. Päättämällä EU:n tulevasta budjetista yhteisömme arvoperustan mukaisesti.

Näin syntyy Eurooppa, joka voi puolustaa arvojaan ja saada läpi intressejään maailmassa. Olipa kyse sitten lääke- ja rokotehankinnoista, kriisinhallinnasta lähialueilla tai digitaalisen muutoksen toteuttamisesta, ”enemmän Eurooppaa” tarkoittaa enemmän suvereeniutta, enemmän toimintakykyä ja enemmän vaikutusvaltaa huomisen maailmassa.

Tarvitsemme sitä varten samaa luottamusta ja pontta kuin 30 vuotta sitten, kun keski- ja itäeurooppalaiset taistelivat yhtenäisyyden ja vapauden puolesta. Siksi haluamme, että Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi aloittaa työnsä vielä ennen puheenjohtajakautemme päättymistä.

Sen avulla Euroopan kansalaiset voivat pohtia yhdessä tietä ulos kriisistä ja vuosien 2025–2030 Eurooppaa – avoimesti ja myös erilaisia näkemyksiä esittäen. Yhtenäisyys ei nimittäin synny siitä, että olemme kaikki alusta alkaen samaa mieltä. Yksi Euroopan vahvuuksista on nimenomaan moninaisuutemme, kunhan vain pidämme mielessä, mikä meitä yhdistää: yhteiset arvot.

Me Saksassa tiedämme, miten vaikeaa on kasvaa yhteen. Tiedämme kuitenkin myös, että se on kaiken vaivan arvoista. Siksi suhtaudumme nykyään yhtä intohimoisesti Euroopan yhtenäisyyteen kuin Saksan yhdistymiseen 30 vuotta sitten. Jotta se, mikä kuuluu yhteen, kasvaisi yhteen.

Kirjoittaja on Saksan ulkoministeri. Saksan puheenjohtajakausi kestää tämän vuoden loppuun.

Päivän lehti

30.10.2020

Fingerpori

comic