Uutiset

Ulkoministeriössä tehtävä voi vaihtua tiuhaan – Näin urakehitys poikkeaa muista ministeriöistä

Moniin ulkoministeriön työpaikkoihin on mahdollista määrätä virkamies ohi hakuun ilmoittautuneiden. Ministerillä on sormensa pelissä monissa ministeriön henkilövalinnoissa.
Valtiosihteeri Matti Anttonen, ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja alivaltiosihteeri Pekka Puustinen kommentoivat ulkoministeriön al-Hol-kantaa keskiviikon tiedotustilaisuudessa. Kuva: Mauri Ratilainen
Ulkoministeri Pekka Haavisto kertoi al-Holin leirin tilanteessa tiedotustilaisuudessa keskiviikkona. Kuva: Mauri Ratilainen

Ulkoministeriössä (UM) Helsingin Merikasarmilla kipunoi taas. Nyt al-Hol-jupakan yhteydessä esille ovat nousseet ministeriön huono ilmapiiri ja jopa pelko. On kohistu konsulipäällikön mahdollisesta syrjäyttämisestä tehtävästään.

Moni muistaa lähihistoriasta esimerkiksi Suomen Tukholman suurlähettilään siirron häirintäepäilyn vuoksi.

Yleisura tarkoittaa siirtoja ja ulkomaankomennuksia

Ulkoministeriön työpaikkojen erityispiirre muihin ministeriöihin verrattuna on yleisura, mikä tarkoittaa vilkasta tehtäväkiertoa, mikä taas voi aiheuttaa epävarmuutta tulevasta. Löytyisikö tästä järjestelmästä syitä ilmapiiriongelmiin?

Huomattavaa myös on, että yhden poliittisesti valitun henkilön eli ministerin valta ulottuu moniin henkilövalintoihin.

Yleisuralla virkamiehet siirtyvät omassa virassaan pysyen tehtävästä toiseen. Tähän kiertoon kuuluvat ministeriön lisäksi edustustot eri puolilla maailmaa.

Myös ulkoministeriön johtotehtävät ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta näitä yleisuran tehtäviä. Niihin ilmoittaudutaan sisäisessä ilmoittautumismenettelyssä.

Lain mukaan ulkoasiainneuvos, lähetystöneuvos, ulkoasiainsihteeri, hallinnollinen ulkoasiainsihteeri, avustaja ja hallinnollinen avustaja ovat määrättäessä velvollisia virassaan siirtymään toiseen tehtävään ja toiseen virkapaikkaan ulkoasiainhallinnon organisaatiossa.

Ulkoministeriön hallintojohtaja Ari Rouhe kertoo, että tehtäväkierrossa periaatteena on, että virkamiehet palaavat yhden tai kahden ulkomaankomennuksen jälkeen Suomeen ennen seuraavaa ulkomaankomennusta.

Lähetystöä johtavan suurlähettilään tehtävässä palvellaan noin neljä vuotta.

Valitsijoilla suuri valta

Kun sisäinen pyöröovi pyörii vilkkaasti, henkilöitä virkoihin ja tehtäviin valitsevat käyttävät suurta valtaa yksittäisiin henkilöihin.

Tämän vallankäytön mahdollisuutta ulkoministeriössä vahvistaa se, että yleisuran tehtävään voidaan valita ja määrätä myös virkamies, joka ei ole ilmoittautunut hakemaan sitä.

Ministeriön ylimpään virkamiesjohtoon eli apulaisosastopäällikön, osastopäällikön, palvelualueen päällikön, alivaltiosihteerin tai valtiosihteerin pesteihin määräysvalta on valtioneuvostolla, jolle ministeri näkemyksensä perusteella esittelee valinnan.

Konsulipäällikkö rinnastuu osastopäällikön kanssa.

Suurlähettiläiden valinnassa ministeriön virkamiesjohdosta koostuva niin kutsuttu avainryhmä käsittelee asiaa ja tekee haastatteluja harkintansa mukaan. Sen jälkeen ulkoministeri käy konsultaation presidentin kanssa. Presidentillä on edustuston päällikön ja kiertävän suurlähettilään tehtävien lopullinen määräysvalta.

Yksikön päällikön tehtäviin määrää ulkoministeri.

Myös poliitikot koukanneet edelle

Takavuosina pakkaa sekoittivat vielä tapaukset, joissa ulkoministeriön virkamieskunnan ulkopuolelta tuleva poliitikkotaustainen henkilö rekrytoitiin suoraan suurlähettilääksi.

Tämä on Rouhen mukaan mahdollista, jos valtioneuvosto myöntää asianomaiselle erivapauden viran kelpoisuusvaatimuksista.

– Tällaisia yksittäisiä nimityksiä on historiassa ollut harvakseltaan, viime vuosina ei ollenkaan. Jari Vilénin tapaus taitaa olla viimeisin.

Erivapaussäännökset koskevat koko valtionhallintoa.

Päivän lehti

29.1.2020