fbpx
Uutiset

Ulkopolitiikkaa hiekkalaatikolla

Jukkatarkoilla on valmiit nuotit edessään. Suomen pitää liittyä läntisen sotilasliiton Naton jäseneksi. Ja koska Tarja Halonen ajatusta vastustaa, häntä ei Evan suojassa toimivan ryhmän mielestä saa valita uudelleen tasavallan presidentiksi.

Kun Nato-leirissä vaikuttaa sellaisia ulkopolitiikan konkareita kuin Max Jakobson ja Jaakko Iloniemi, evalaiset ovat tosissaan.

Kautta Naton, presidenttiä on vaihdettava!

Niin kauan kuin Halonen on tasavallan presidentti, Suomesta ei tule Naton jäsentä. Tältä näyttää ainakin nyt – ja hyvin vahvasti. Naton kannattajat lukevat peliä aivan oikein: Halosesta on päästävä eroon.

Tähän evalaisten taitoa lukea peliä sitten loppuukin. Natoilu kutistuu pienen piirin henkäilyksi.

Natolle liputtavat eivät elä tavallisen suomalaisen todellisuutta. Kuka ihmeessä on kiinnostunut Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vuonna 2005? Kuka jaksaa edes toisella korvalla seurata keskustelua, jonka punainen lanka on – puolin ja toisin – saivartelu?

Miksi kadunmies ja -nainen valvottaisi itseään ulkopolitiikan murheita vatvoen, kun Suomen turvallisuutta ei uhkaa yhtään mikään? Maan turvana on edelleen vahva armeija ja olemme EU:n jäsenenä entistä tiukempi osa läntistä maailmaa.

Ulkopolitiikka on ihan kiva ja antoisa harrastus, ei siinä mitään. Mutta ei se kansan syviä rivejä hetkauta kuten presidentti Urho Kekkosen tasavallassa. Silloin Kreml hengitti Suomen johdon niskaan.

Hyvät herrat, itänaapurin kovan paineen ajoista on jo vuosikymmeniä.

Aika on muuttunut ratkaisevasti myös toisella tapaa. Kekkosen kaudella kansan tehtävä oli äänestää Kekkosta, tukea hänen ulkopoliittista linjaansa ja pitää suunsa kiinni ulkopolitiikasta niin visusti kuin suinkin.

Nato-leiri käyttäytyy kuin Kekkosen aika jatkuisi edelleen. Ei jatku.

Vaikka kansa karsastaa ulkopoliittista inttämistä, suomalaiset vastustavat Natoon liittymistä. Tällainen pikku yksityiskohta ei tunnu evalaisia ollenkaan vaivaavan. Vai onko joku natolainen ääneen kysynyt, miten Suomesta tehdään sotilasliiton jäsen kansan tahdon vastaisesti?

Halosen lisäksi Suomen tien Natoon sulkevat kansa ja eduskunnan enemmistö. Kovin isoja kivenmurikoita Naton kannattajilla on siirrettävänään.

Kaikkein kummallisinta on natolaisten suhtautuminen seuraaviin presidentinvaaleihin. Halosen vastustaminen on pelkkä epäluottamuksen osoitus. Kuka voisi olla Suomea Natoon johtavien presidenttiehdokas?

Ei sellaista isokenkäistä ole kutsua odottamassa minkään kulman takana.

Syy on itsestään selvä: kuka vakavasti voittoon tähtäävä ehdokas ryhtyisi keräämään ääniä Natolla, kun äänestäjät sen jäseneksi liittymistä vastustavat?

Vaaleissa ei ole temppu eikä mikään hävitä.

Menot