Uutiset

Ulosottovelallinen voi saada aivan uudenlaista kannustusta työntekoon – palkkaa ei ulosmitata puoleen vuoteen

”En viitsi mennä töihin, kun ulosottomies vie kaiken kuitenkin.” Näin voi ajatella ihminen, joka on tällä hetkellä ulosotossa, mutta tämän ajattelutavan halutaan Suomessa nyt loppuvan.

Yli sata ulosotossa olevaa henkilöä eri puolilla maata on jo hyötynyt lakimuutoksesta, joka helpottaa työllistymistä ja kannustaa työntekoon.

Ulosottolainsäädäntö muuttui helmikuun alusta. Uuden lain mukaan vähintään vuoden ajan työttömyysetuutta saanut ulosottovelallinen on oikeutettu jopa kuuden kuukauden mittaiseen lykkäykseen palkan ulosmittauksesta.

Lykkäysoikeus koskee velallisia, joiden nettotulot ovat alhaisia.

Harkinnasta velallisen oikeudeksi

Ulosoton lykkäyspiteni aiemmasta neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen ja muuttui harkinnanvaraisesta eli ulosottomiehen tekemästä harkinnasta velallisen oikeudeksi.

– Jos lykkäyksen edellytykset täyttyvät, lykkäys on myönnettävä, painottaa lainsäädäntöneuvos Mari Aalto oikeusministeriöstä Lännen Medialle.

Harkinnanvarainen lykkäys on edelleen mahdollista niiden velallisten osalta, jotka eivät täytä kaikkia edellytyksiä, eli työttömyys on kestänyt alle vuoden tai tulot ovat korkeammat.

Jo 135 lykkäyspäätöstä

Valtio toivoo, että puolen vuoden lykkäys kannustaa ulosottovelallista ottamaan vastaan töitä. Harkinnanvaraisia lykkäyksiä ei aiemmin juuri myönnetty.

Valtakunnanvoudinvirastosta kerrotaan, että myönteisiä lykkäyspäätöksiä on tehty 135 neljän ensimmäisen kuukauden aikana.

– Luku kertoo ainakin sen, että lykkäyksiä myönnetään, mikä on hyvä asia. Näyttää, että uusi systeemi toimii, Mari Aalto kommentoi.

Hänen mukaansa on huomattava helpotus, kun velallinen saa aikaa puoli vuotta, jolloin palkkaa ei ulosmitata lainkaan.

– Eli jos on ollut työllistymiseen liittyviä lisäkustannuksia, niin puolessa vuodessa ne pitäisi saada katettua.

Pyritään auttamaan jopa tuhatta velallista

Kielteisiä lykkäyspäätöksiä ulosottovirastoissa on tehty 37 kappaletta.

Mari Aalto pitää selvänä, että kielteisiä päätöksiä tulee aina, koska kaikki eivät täytä edellytyksiä, jotka laissa on.

Aalto on tyytyväinen, että myönteisiä päätöksiä on kuitenkin tehty huomattavasti enemmän kuin kielteisiä.

– Näyttää, että uudesta laista ollaan tietoisia. Tiedottamista voi tosin aina parantaa. Oikeusministeriö ja Valtakunnanvoudinvirasto ovat tiedottaneet tästä muutoksesta.

– Jos ulosottomies näkee, että velallinen voi saada lykkäystä ulosmittauksen alkamiseen, niin hän voi ottaa asian esille velallisen kanssa. Neuvontaa voi siis tulla ulosoton puolelta, ja työvoimapalveluissakin neuvonta olisi suotavaa.

Oikeusministeriö on arvioinut, että lakimuutos auttaa vuosittain vajaata tuhatta velallista työllistymään.

– Tuohon ei ehkä päästä ensimmäisen vuoden aikana, mutta aina menee aikaa, että uusi laki alkaa täysimääräisesti toimia.

Viime vuonna 173 000 uutta ulosottovelallista

Viime vuonna Suomessa kirjattiin ennätysmäärä uusia velallisia, jotka eivät hoitaneet laskujaan ja joiden laskut päätyivät ulosottoon.

Velallinen tarkoittaa tilastoissa sekä henkilöitä että esimerkiksi yrityksiä.

Valtakunnanvoudinviraston tilastoihin päätyi viime vuonna kaikkiaan noin 173 000 uutta ulosottovelallista. Tuli siis noin 173 000 sellaista velallista, joilla ei ollut ainakaan vuoteen vireilläoloa ulosotossa.

Uusien velallisten lukumäärä oli viime vuonna korkein viimeisen kymmenen vuoden ajalta.

Valtakunnanvoudin tilastot kertovat, että 2017 joka kuukausi ulosotossa oli kaikkiaan keskimäärin 274 000 suomalaista. Luku kuvaa sitä, millainen määrä ulosottovelallisia on keskimäärin vireillä yksittäisellä hetkellä.

Vuonna 2016 tämä luku oli 270 000, eli nousua oli keskimäärin kuukaudessa 4 000 velallisen verran.