Uutiset

Unohda terveyskeskus, nyt tulevat uudet sosiaali- ja terveyskeskukset

Sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapautta pohtinut selvityshenkilöryhmä esittää hallitukselle, että peruspalveluissa valinnanvapaus toteutetaan väestövastuisten sosiaali- ja terveyskeskusten kautta. Jatkossa Suomessa ei siis todennäköisesti ole terveyskeskuksia, vaan sosiaali- ja terveyskeskuksia.

Niiden alaisuuteen tulisivat yleislääkärin vastaanotto, kasvatus- ja perheneuvonta, terveydenhoitajan ja sairaanhoitajan itsenäinen vastaanotto, lasten- ja äitiysneuvola, mielenterveystyö, päihdetyö, perhetyö, sosiaalinen kuntoutus, sosiaaliohjaus, sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalityö ja muu terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy.

Asukas listautuisi yhteen sosiaali- ja terveyskeskukseen, jota saisi vaihtaa kuuden kuukauden välein.

Sosiaali- ja terveyskeskus olisi kokonaan joko julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin ylläpitämä. Sen alle ehdotetun tehtäväkentän laajuus johtaa käytännössä siihen, että sosiaali- ja terveyskeskuksien perustajiksi aikovien yksityisten yritysten tai kolmannen sektorin järjestöjen on oltava melko suuria.

Kaikki sosiaali- ja terveyskeskukset olisivat yhtiömuotoisia, jolloin ne voisivat halutessaan ostaa työtä paikallisilta pienyrittäjiltä, esimerkiksi yksin työskenteleviltä fysioterapeuteilta. Sosiaali- ja terveyskeskus vastaisi aina itse hoidon tarpeen arvioinnista.
Muiden peruspalveluiden ja erikoispalveluiden tuottajan asukas valitsisi itse saatuaan ensin viranomaiselta tai sosiaali- ja terveyskeskukselta lähetteen tai palveluohjauksen.

Yksityisen terveydenhuollon Kela-korvaukset pois
Selvityshenkilöryhmä ehdottaa yksityisen terveydenhuollon julkisen rahoituksen lakkauttamista.

– Ehdotamme Kela-korvausten poistamista yksityisestä terveydenhuollosta. Vastaava rahapotti ohjattaisiin maakuntien pussiin, kertoo puheenjohtaja, professori Mats Brommels.

Brommels korostaa, että suunterveydenhuollossa kaikkien väestöryhmien pitäisi halutessaan päästä julkisesti rahoitettujen palvelujen piiriin. Yhteiskunnalla ei kuitenkaan ole varaa maksaa kaikkien hammashuoltoa.

Halukkaat yksityiset hammaslääkäriasemat saisivat ilmoittautua julkisesti rahoitetun terveydenhuollon piiriin ja saisivat toimenpidekohtaisen korvauksen maakunnalta.

– Hammaslääkärit joutuvat päättämään, haluavatko he olla mukana julkisessa järjestelmässä, jolloin he saavat julkisesti rahoitetun korvauksen. Korvaukset mitoitetaan todennäköisesti sellaisiksi, että suurta kultakaivosta julkisesta puolesta ei hammaslääkäreille tule, jolloin osa heistä jatkaa kokonaan yksityisten palvelujen tarjoamista, Brommels arvioi.

Yksityisesti rahoitetun hammashuollon tarjoajat eivät saisi Kela-korvauksia.

Rahoituksen osalta Brommels painottaa, että palveluiden tuottajille ohjattaisiin rahoitusta yhtäläisten väestöperusteisten kriteereiden pohjalta, jolloin tuottajat kilpailisivat asiakkaista laadulla, eivät hinnalla.

”Meillä ei ole varaa malliin, jossa piikki olisi täysin auki”
Työterveyshuoltoon hallitus ei perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan (kesk.) mukaan kajoa.

– Tämä hallitus ei tule koskemaan työterveyshuoltoon, Rehula linjaa.

Rehula kertoo, että hallitus aikoo hakea säästöjä sote-uudistuksen toteuttaessaan.

– Meillä ei ole varaa malliin, jossa piikki olisi täysin auki.

Ministerin suurin huoli liittyy siihen, miten esitetyssä mallissa turvataan paikallisten pienyrittäjien asema.

– Miten otetaan yksin yrittävä fysioterapeutti tai kymmenen lääkärin lääkäriasema palvelutuotantoon mukaan, Rehula pohtii.

Kokeneet lääkärit perustasolle vakavia sairauksia tunnistamaan

Lännen Media kysyi tiedotustilaisuudessa Brommelsilta, miten vakavien sairauksien, kuten syöpien, hoitopolku tulevaisuudessa etenee.

– Se on täsmälleen sama kuin tänä päivänä. Ensin käännytään sosiaali- ja terveyskeskuksen puoleen. Kun herää epäily vakavasta sairaudesta, jatkoselvittely tapahtuu erikoissairaanhoidon puolella.

– Kiitos kysymyksestä, voimme itse asiassa todeta, että perusjärjestelmä ei muutu miksikään. Ihmiset voivat turvallisin mielin edelleen kääntyä julkisesti rahoitetun sosiaali- ja terveydenhuollon puoleen. Uudistuksessa pyritään siihen, että palvelut paranevat. Ne tehostuvat, ja myöskin niiden saatavuus ja laatu paranevat, Brommels vastaa.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Kari Reijula arvioi Lännen Medialle, että muutos edistää vakavien sairauksien tunnistamista peruspalveluissa. Reijula perustaa arvionsa siihen, että uusien sosiaali- ja terveyskeskuksien brändi on tarkoitus rakentaa sellaiseksi, että niihin hakeutuisivat töihin kokeneet ja osaavat lääkärit.

– Nyt ongelmana on, että terveyskeskuksissa ei ole paras osaaminen. Tuntuu jopa, että työtä terveyskeskuksissa kartetaan eri syistä, joista alan eli perusterveydenhuollon arvostus on yksi, eikä suinkaan vähäisin. Yritämme vallankumouksellisesti muuttaa järjestelmää siten, että eturintamaan tulee paras osaaminen. Se tapahtuu vain siten, että siivoamme nykyisen järjestelmän pöydältä ja aloitamme kokonaan uudella tavalla. Kokeneimmat lääkärit eturintamaan, lähelle asiakasrajapintaa, tunnistamaan myös vakavia sairauksia, jolloin nopeasti päästään seuraavaan vaiheeseen. Tämä on iso muutos, jota ajetaan takaa, Reijula toteaa.

Reijula luottaa uusien sosiaali- ja terveyskeskuksien brändin kehittyvän paremmaksi kuin nykyisten terveyskeskuksien.

– Syövän keskeisin riskitekijä on, että sitä ei tunnisteta varhain. Nyt panemme eturintamaan mahdollisimman hyvät tunnistimet eli kokeneimmat asiantuntijat juuri sillä houkuttimella, että laaja sosiaali- ja terveyskeskus on monipuolinen ja kiinnostava työpaikka, Reijula sanoo.

Maakunnat eivät voi hassata rahojaan taksimatkoihin
Aalto-yliopiston laadunohjauksen ja palvelutuotannon professori Paul Lillrank kertoo LM:lle, mikä on keino, jolla valtio voi halutessaan päästä tavoitteekseen asettamiin kolmen miljardin euron säästöihin.

– Kapitaatiokorvaus on yksi euromäärä. Jos valtio on sitä mieltä, että nyt meiltä menee liian paljon rahaa, se vetää kahvasta ja vääntää euromäärän, jolla maakunnan on tultava toimeen, alas. Yksikanavaisessa rahoitusmallissa valtio jakaa yhden pussin rahaa per maakunta. Siinä pussissa on kaikki. Sen on riitettävä.

– Nythän on Kelan rahaa, kunnan rahaa ja valtion rahaa, jolloin parhaiten pärjää se, joka nohevimmin siirtää kustannuksia kaverin kannettaviksi, viime kädessä Kelan. Nyt tämä poistuu. Jos maakunta hassaa rahansa taksimatkoihin tai muuhun turhuuteen ja ihmettelee lokakuussa rahojen loppumista, sen on turha tulla ministeriöön hattu kourassa, Lillrank alleviivaa sitä, että maakunnan on pysyttävä vuosibudjetissaan. LM-HäSa