Uutiset

Unohda uusi, turvaa tuttu

Ne jotka haaveilevat ilmaston lämpiämisen mahdollistavan eksoottisten kasvien ja puiden viljelyn omalla kotipihallaan, voivat haudata haaveensa, tai ainakin suhtautua varauksellisemmin unikuviin persikkapuumetsiköstä.

-Minä en lähestyisi ilmaston lämpiämistä uusien mahdollisuuksien näkökulmasta, sillä helteiset kesät, rajut ukkosmyrskyt ja epävakaat talvet aiheuttavat suuria haasteita maassamme jo viihtyville lajikkeille, sanoo viherrakennuksen lehtori Anni Koppanen Hämeenlinnan ammattikorkeakoululta.

Hänen mukaansa lämpiävä ilmasto tuo mukanaan paitsi uusia tuholaisia ja kasvisairauksia, aiheuttaa se kasveille myös paleltumakuolemia keväisin, kun maa sulaa hetkeksi ja jäätyy sitten uudelleen. Tosin vaihteluja löytyy jo kasvisukujen sisältäkin.

-Muistan, kuinka vuonna 2006 rusokuusama alkoi kasvaa keskellä tammikuuta. Kaukasiankuusamaan, joka on samaa sukua, ei lämmöllä ollut mitään vaikutusta, kertoo tuotantopäällikkö Tiina Nyman.


Uutta maltillisesti

Pihanperustajan on viisainta luottaa vanhoihin ja hyviksi havaittuihin kasvilajeihin, sillä sellaiset kasvilajikkeet, jotka ovat viihtyneet suomen luonnossa vuosikymmenien ajan, jatkanevat sopeutumista myös ilmaston lämmetessä edelleen.

Mikään ei kuitenkaan estä kokeilemasta uutta. Koppanen huomauttaakin, että jos haluaa pihalleen eksotiikkaa, voi hyvin käydä ostamassa vaikka aprikoosipuun ja katsoa ajan kanssa, miten käy.

-Suuret ja näkyvät istutukset, kuten pensasaitojen, on hyvä kuitenkin olla ilmastoomme tottuneita lajikkeita, jotta ikäviä yllätyksiä ei pääse käymään, hän sanoo.

Myös niin kutsutulla pienilmastolla, eli sillä, minkälaiset kasvuolosuhteet kussakin kaupungissa tai omakotitalon pihassa vallitsee, vaikuttavat siihen, viihtyykö kasvi.

-Kasvupaikan valintaan kannattaa kiinnittää huomiota. Esimerkiksi perennat on hyvä nostaa rinteeseen tai kohopenkkiin, jottei lumista sulava vesi jää kasvualustaan seisomaan, Nyman opastaa.


Kasvaako kirsikka?

Vain aika näyttää, tuoko lämpiävä ilmasto mukanaan muutakin kuin jättietanoita ja ukkosmyrskyjä.

-Elämme ilmastollisesti murrosaikaa, eikä kukaan oikein osaa sanoa minkälaisia muutoksia Suomen kasvikentällä tulee tapahtumaan. Esimerkiksi useita kirsikkapuulajikkeita ja pensasmagnolia on nyt alueellisessa tutkimuksessa ja sieltä aikanaan saatavan tiedon mukaan hortonomit ja puutarhurit sitten toimivat. Ennen tätä emme muuta hyväksi havaittuja toimintamalleja, kertoo avomaatuotantoassistentti Paula Torenius HAMK:in Lepaan yksiköltä.

Tutkimustulosten valmistuminen kestää kuitenkin jopa 10-20 vuotta, sillä poikkeuksellisen lämpimiä, kylmiä tai sateisia vuosia sattuu aina silloin tällöin, ja todellisuutta vastaavia tuloksia ei pystytä näin ollen saamaan muutamassa vuodessa.


Valon määrä ratkaisee

Tärkein tekijä kasvien menestymisessä ei ole yksittäisten päivien korkeat lämpötilat. Myös sademäärä ja päivänpituudella on merkitystä

-Esimerkiksi havupuuvyöhyke ei ole suomessa siirtynyt viime vuosikymmeninä ylemmäs, sillä ne ovat sopeutuneet tiettyyn valonmäärään. Vaikka keväällä olisi kuinka lämpimiä päiviä, ei uusia lehtiä synny ennen kuin myös valoa on riittävästi, samoin on syksyllä: puiden valmistautuminen talveen alkaa päivän lyhetessä tarpeeksi, siinä ei pienet nousut lämpötilassa vaikuta, Torenius kertoo.

Hänen mukaansa asiakas voi luottaa puutarhamyymälän antamiin tietoihin.

-Taimissa joita myydään puutarhakaupoissa, on menestysvyöhykesuositukset, jotka kertovat missä päin Suomea ympäristö on kasville suotuisa. Jos kyseessä on kasvi jonka selviytymismahdollisuuksista ei tiedetä, niin se kerrotaan kyllä. En ole törmännyt kauppiaisiin jotka sanoisivat asiakkaalle, että no niin, nyt ilmasto lämpiää ja voit istuttaa taatelipalmun takapihalle, hän naurahtaa.

(HäSa)