Uutiset

Urheilulääkäri: Pelaaja ei pysty arvioimaan pelikuntoaan

Päävammat jalkapallon MM-kisoissa ovat tänä kesänä nousseet maailmalla kuumaksi puheenaiheeksi.

Etenkin Uruguayn Álvaro Pereiran ja Argentiinan Javier Mascheranon tuupertumiset nurmen pintaan ovat vauhdittaneet keskustelua jalkapallomaailman suhtautumisesta päähän kohdistuneisiin iskuihin.

Kotikatsomoihin sekä Pereiran että Macheranon tilanteet näyttivät siltä, että pelaaja oli hetken tajuttomana, mutta hänet päästettiin kuitenkin jatkamaan peliä.

Suomen U21-maajoukkueen ja HJK:n lääkäri Tuomas Brinck painottaa, että pelaaja ei saisi pääiskun jälkeen päättää omasta pelaamisestaan.

– Eri henkilöillä on eri katsantokanta, ja pelaaja tietenkin haluaa usein todella voimakkaasti jatkaa pelaamista. Silloin lääkärin vastuulla on tehdä päätös siitä, onko pelaaja kykenevä jatkamaan peliä. Ei pelaaja pysty sitä arvioimaan. Päätös pitää tulla lääkäriltä, Brinck sanoo.

Brinck ei halua televisiokuvien perusteella arvostella MM-kisojen tapahtumia, mutta hänen oma kantansa asiaan on selvä.

– On tietenkin vaikea kommentoida, millainen se tilanne kisoissa on ollut vain televisioruudun välityksellä. Ulospäin ne ovat kieltämättä näyttäneet aika kovilta iskuilta, ja pelaajilla on varmasti ollut myös lieviä aivotärähdyksen oireita.

– Vastaan omasta puolestani sen, että jos pelaaja on ollut tajuttomana, hän ei jatka pelaamista enää siinä samassa ottelussa.

Testien käyttö on lääkäristä kiinni

MM-kisoissa pelataan isoista asioista ja pelaajat ovat täynnä adrenaliinia. Tilanne koettelee myös lääkärin harkintakykyä.

– Kun pelaaja itse voimallisesti vaatii päästä jatkamaan ja joukkueen paineet ovat kovat, niin se päätös ei aina ole lääkärillekään helppo. Sen takia ne lääkärit kuitenkin kentän laidalla istuvat, että he tällaisia ratkaisuja tekevät, Brinck sanoo.

Jalkapallolääkäreillä on käytössään Sports concussion assessment tool, joka on Uefan laatima testi. Se tarjoaa avuksi kysymyksiä ja motorisia testejä, joita voi käyttää tarvittaessa, jos isku päähän on ollut kova.

Brinckin mukaan Suomessakin Palloliitto suosittelee ohjeen käyttämistä.

– Se on käytössä, mutta tietenkin on kiinni jokaisesta itsestään, käyttääkö sitä vai ei.

Pitäisikö tuomarilla olla valtuudet määrätä vaihto, jos pelaaja ei silminnähden ole pelikunnossa?

– Kyllä se on tietyllä tapaa ihan harkinnan arvoinen asia. Täytyy kuitenkin muistaa se, että jos paikalla on lääkäri, niin hänellä on koulutus tehdä arviointi. Ei sitä voi sälyttää tuomarin, valmentajan tai pelaajan vastuulle vaan vastuu pitää olla lääkärillä.

– Kouluttaisin entistä enemmän seurojen ja maajoukkueiden lääkäreitä toimimaan lääketieteellinen kulma edellä. Lääkärin pitää olla lääkäri riippumatta siitä, onko hänellä seuran tai maajoukkueen verkkarit päällä, Brinck sanoo.

Arviointi käy nopeasti

Yhdeksi vaihtoehdoksi päävammojen ehkäisyyn on ehdotettu väliaikaista vaihtoa, jonka aikana lääkärillä olisi kunnolla aikaa tutkia loukkaantuneen pelaajan tilanne.

– Ymmärrän ajatuksen, mutta mielestäni väliaikainen vaihto ei ole käytännössä ratkaisu asiaan. Siihen, että vaihto saadaan tehdyksi, menee jo niin kauan, että siinä ajassa on hyvinkin pystynyt arvioimaan sen, onko pelaaja kykenevä jatkamaan peliä. Ei siinä hirveän pitkää aikaa tarvita, kun sen näkee, jos pelaaja ei pysty jatkamaan.

Brinck muistuttaa, että vaikka vammat usein näyttävät dramaattisilta ja peleissä tulee voimakkaita iskuja, vakavat päähän kohdistuneet vauriot ovat jalkapallossa varsin harvinaisia.

– Jalkapallossa liike-energiat ovat vähäisempiä ja päävammat harvinaisempia kuin esimerkiksi jääkiekossa, vaikka ei kypärää olekaan. Esimerkiksi HJK:ssa lieviä aivotärähdyksiä sattuu vuositasolla vain pari kappaletta, Brinck sanoo.

– Itseänikin on vähän yllättänyt, että MM-kisoissa kovia kontakteja on nyt tullut aika runsaasti. Tietenkin pelin tempo on MM-kisoissa korkein mahdollinen, ja loukkaantumisriski on siten korkeampi. (HäSa)

Asiasanat

Päivän lehti

26.9.2020

Fingerpori

comic