Uutiset

Usko demokratiaan rakoilee

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) johtaman kuuden puolueen hallituksen suosio on jäänyt kovin laihaksi. Vain alle puolet kansasta taputtaa alkukesästä kivuliaasti syntyneelle kokoonpanolle. Jo muutaman kuukauden jälkeen hallitukseen tyytymättömiä on vajaa puolet eli 46 prosenttia kansalaisista.

Yleensä kansalaiset antavat uudelle hallitukselle riittävän pitkän sisäänajoajan ja vasta sen jälkeen alkavat epäluulot kasvaa. Vain keskustan Esko Ahon johtaman lamahallituksen kansansuosio 1990-luvun alussa oli jo muutaman kuukauden jälkeen yhtä heikolla perustalla kuin nykyhallitus. Ajat olivat tuolloin poikkeuksellisen ankarat ja niin ne ovat nytkin. Kansa on tottunut aina hallituksen vaihtuessa odottamaan entistä parempia aikoja, mutta nyt näyttää siltä, että kansainvälinen talouskriisi asettaa hallitusohjelman säästöineen ja veronkiristyksineen uuteen valoon. Ohjelman kirjaukset ilmeisesti eivät riitäkään, vaan vyötä on pakko kiristää vielä paljon lisää.

Hallituksen suosiota on mitattu TNS Gallupin puolivuosittain laatimassa puoluebarometrissä. Hallituksen suosiota merkittävämpi viesti tämänkertaisessa mittauksessa on se, että epäluottamus suomalaisen demokratian toimivuuteen horjuu vakavasti. Runsaat puolet kansalaisista on vielä sitä mieltä, että kansanvalta toimii, mutta epäilijöiden joukko on hurjasti kasvanut. Noin 35 prosenttia on menettänyt uskonsa demokratiaan, sama luku oli puoli vuotta sitten 24 prosenttia.

Suomalaiset puolueet ja vakiintunut kolmeen suureen puolueeseen nojaava poliittinen järjestelmä, saivat vakavan myrskyvaroituksen viime huhtikuun eduskuntavaaleissa. Vaalien suurvoittajaksi nousi perussuomalaiset, joka kohosi pienpuolueesta kertaheitolla maan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien jälkeen. Kaksien edellisten eduskuntavaalien suurimmaksi yltänyt keskusta putosi murskatappionsa jälkeen neljänneksi. Pudotuksen dramaattisuutta lisää vielä se, että pääoppositiopuolue on perussuomalaiset, ei keskusta.

Kesän aikana voimakkaasti vähentynyt luottamus kansanvaltaan saattaa kieliä laajasta tyytymättömyydestä kevään hallitusratkaisuun. Hallituksen pääpuolueiden, kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien kannattajat pysyvät kyllä rivissä, mutta vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajista vain runsas kolmannes antaa varauksettoman tukensa sille.

Kansalaiset odottivat muutosta äänestäessään perussuomalaiset suurvoittoon. Kun puolue ei monista vakavista yrityksistä huolimatta suostunut raskaaseen hallitusvastuuseen, äänestäjien usko koko poliittiseen järjestelmään horjuu. He tuntevat ymmärrettävää kiukkua ja voimattomuutta, kun vaalivoittaja ei noussutkaan päättäjäksi.

Perussuomalaisten valinta oli kuitenkin heidän itsensä, sillä hallituksen muodostaja Jyrki Katainen teki parhaansa tasoittaakseen vaalivoittajan hallitustietä.