Uutiset

Uudet asevientiluvat Turkkiin ja Saudi-Arabiaan ovat yhä jäissä – Vielä vuonna 2018 Turkki oli tärkein vientimaa

Sako sai maanantaina luvan viedä kivääreitä Uzbekistaniin, mutta suuret vientimaat Turkki ja Saudi-Arabia ovat edelleen pannassa.
Jemenin tilanne on Saudi-Arabia asevientikiellon pääsyy. Ainakin 12 miljoonaa jemeniläislasta tarvitsee pikaista sairaalahoitoa. Kuva: YAHYA ARHAB / EPA
Jemenin tilanne on Saudi-Arabia asevientikiellon pääsyy. Ainakin 12 miljoonaa jemeniläislasta tarvitsee pikaista sairaalahoitoa. Kuva: YAHYA ARHAB / EPA

Asevalmistaja Sako Oy sai maanantaina valtioneuvostolta asevientiluvan Uzbekistaniin. Lupa koskee 264 tarkkuuskivääriä lisävarusteineen ja patruunoineen. Lupapäätöksen mukaan tuotteiden loppukäyttäjiä ovat maan puolustusviranomaiset.

Uzbekistan on Suomelle pieni puolustustarvikkeiden vientimaa. Suuria ovat olleet Turkki ja Saudi-Arabia, joihin hallitus ei ole myöntänyt uusia asevientilupia. Niille ei ole katsottu olevan nykyisissä oloissa edellytyksiä.

– Saudi-Arabiaa ja Arabiemiraatteja koskeva linjaus on Juha Sipilän (kesk.) hallituksen päätös, muistuttaa hallitusneuvos Tarja Jaakkola puolustusministeriöstä.

– Edellinen hallitus puolestaan linjasi, että Turkkiin ei myönnetä uusia vientilupia. Nykyinen hallitus ei ole linjauksia muuttanut.

Kieltojen taustalla vaikuttaa sodankäynti

Sipilän hallituksen Saudi-Arabiaa ja Arabiemiraatteja koskevan ratkaisun taustalla oli marraskuussa 2018 lähinnä Jemenin hälyttävä humanitäärinen tilanne. Saudi-Arabia on vaikuttanut siihen johtamansa liittouman kautta.

Turkki-ratkaisun teki Antti Rinteen (sd.) hallitus viime lokakuussa. Se johtui määritelmästä, jonka mukaan Turkki on sotaa käyvä maa.

– Niitä linjauksia on noudatettu. Jos lupahakemuksia tulee, jokaista kuitenkin harkitaan aina tapauskohtaisesti peruslinjaukset huomioiden, Tarja Jaakkola kertoo.

Ei hakemuksia Saudi-Arabiaan eikä Turkkiin

Peruslinjauksistajohtuen suomalaisyritykset eivät ole viime aikoina tehneet puolustustarvikkeiden vientilupahakemuksia Saudi-Arabiaan tai Turkkiin.

Tarja Jaakkola muistuttaa alan yritysten olevan hyvin perillä kulloisestakin tilanteesta ja toimintakentän muutoksista.

– Siellä osataan itse arvioida asioita ja olla yhteydessä viranomaisiin.

Jaakkola arvelee, että jos joidenkin maiden vientilupaperiaatteita jossain vaiheessa höllennetään, se tapahtuu luultavimmin tätä kautta: jokin yritys tekee hakemuksen.

– Toki se voi tapahtua myös niin, että hallitus tekee muuttuneen tilannearvion perusteella uuden linjauksen, mutta todennäköisemmin pöydälle tulee uusi konkreettinen hakemus.

– Kohdemaan ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne analysoidaan sitten sen pohjalta.

Ostajamaa ei saa myydä aseita eteenpäin

Puolustustarvikkeiden vientiin, siirtoon, kauttakuljetukseen ja välitykseen tarvitaan Suomessa valtioneuvoston tai puolustusministeriön lupa.

Luvan myöntämistä harkitaan tapauskohtaisesti. Se myönnetään, jos vienti on Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan mukaista eikä vaaranna Suomen turvallisuutta. Puolustustarvikkeiden vientiä, siirtoa, kauttakuljetusta ja välitystä säätelee kansallinen lainsäädäntö, mutta harkinnassa noudatetaan Euroopan unionin yhteistä kantaa.

Lisäksi luvan saamisen edellytyksenä on luotettava selvitys tavaran lopullisesta käyttäjästä.

Kyseinen loppukäyttäjätodistus on valtioiden välinen dokumentti, joka rajoittaa jälleenmyyntiä. Aseita ostava valtio antaa todistuksen Suomen valtiolle takeeksi siitä, että ei myy niitä eteenpäin.

Vientikiellot koettelevat teollisuutta

Suomi vei aseita ja sotatuotteita vuonna 2018 hieman yli 205 miljoonalla eurolla.

Euromääräisesti tärkein kohdemaa oli Turkki. Saudi-Arabia oli puolestaan edellisvuoden tilastossa sijalla kuusi.

Nyt molemmat vientimaat on linjattu epäkelvoiksi. Se ei ole voinut olla vaikuttamatta sekä teollisuuden että maan vientilukuihin.

– Näin on. Aina on kuitenkin hyvä muistaa, että vientiluvut vaihtelevat vuosittain varsin paljon. Siksi vaikutuksia on vaikeaa, ellei mahdotonta määritellä tarkasti, muistuttaa pääsihteeri Tuija Karanko Puolustus- ja ilmailuteollisuus PIA ry:stä.

Karangon mukaan varsinainen haaste piilee asejärjestelmien pitkissä elinkaarissa.

– Jos vaikkapa Suomi ostaa järjestelmän ulkomailta, se luottaa siihen, että myyjävaltio tukee järjestelmää sen elinkaaren ajan. Mikäli tukea ei tulekaan, kyseinen yritys on vaikeuksissa.

Päivän lehti

23.10.2020

Fingerpori

comic