Uutiset

Uudet kaasu- putket halutaan pysäyttää

Maakaasu on asia, joka kirvoittaa kovia puheita.

Kymmenisen vuotta sitten Puolan ulkoministeri Radoslaw Sikorski vertasi Saksan ja Venäjän sopimusta Nord Stream 1:tä toisen maailmansodan alla solmittuun Molotov-Ribbentrop-sopimukseen, jolla Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat Itä-Euroopan etupiireihinsä.

Kovaa on kaasupeli nytkin, vaikkei Sikorskin puheiden tasolle ole päästykään. Väännön kohteena on nyt Itämeren toinen kaasuputkisto, Nord Stream 2, jonka rakentamisesta Venäjän kaasuyhtiö Gazprom ja viisi länsieurooppalaista energiayhtiötä sopivat syyskuun alussa.

Puola on taas kapinaliikkeen eturivissä. Puola, Slovakia, Romania, Unkari ja Baltian maat lähettivät jokin aika sitten EU:n komissiolle kirjeen, jossa ne vaativat hankkeen torpedoimista. Perusteluksi ne esittivät EU:n julkilausutun tavoitteen vähentää riippuvuutta venäläisestä energiasta.

Kysymys on myös rahasta. Esimerkiksi Slovakia saa kaasun välittämisestä 400 miljoonan euron tulot. Ukraina on tässä ykkönen: se kerää miljardin euron transitomaksut vuodessa.

Kirjeen kirjoittajat toivovat, että ensi viikolla pidettävä EU:n huippukokous vetelisi jarruja Itämeren uusille putkille.

TÄMÄ VOI jäädä haaveeksi. Ensinnäkin EU-johtajilla on pakolaisvyörystä alkaen muita päänsärkyjä. Toisekseen Venäjä on onnistunut houkuttelemaan yhtiökumppaneiksi Saksan ja muiden suurten EU-maiden energiayhtiöitä.

Saksa sanoo – samalla tavoin kuin Nord Stream 1:n aikoihin – että kyseessä on puhtaasti taloudellinen hanke.

Hanketta ajavat huomauttavat lisäksi, ettei asia kuulu EU:n toimivaltaan, sillä uudet putket vedettäisiin Nord Stream 1:n tavoin Itämeren maiden talousvyöhykkeille, jotka luetaan kansainvälisiksi vesialueiksi. Vain lyhyt pätkä kulkisi Saksan alueella.

Juridiikka ja politiikka sotkeutuvat kaasuputkikiistoissa spagettiannoksen mutkille. Vaikka juristit lopulta toteaisivat, ettei EU:lla ole päätösvaltaa Nord Stream 2:ssa, voi unioni halutessaan hidastaa hankkeen etenemistä. EU:n kilpailusäännösten mukaan kaasuputken omistaja ja kaasun myyjä eivät voi olla yksi ja sama firma.

Tämä on Nord Stream 2:ssa otettu huomioon sillä tavoin, että putken rakentaa ja omistaa Sveitsiin rekisteröity yhtiö. Sen omistajakunta on kuitenkin mielenkiintoinen: venäläinen Gazprom omistaa 50 prosenttia ja viisi länsieurooppalaista energiayhtiötä toisen puolikkaan. Kaasun myyjä on Gazprom.

Frankfurter Allgemeine Zeitungin mukaan EU antoi Nord Stream 1:lle poikkeusluvan tuplaomistajuussäädöksestä. Mutta kun vastaavaa lupaa haettiin Mustanmeren alta Bulgarian kautta Itävaltaan suunnitellulle putkelle, niin sanotulle South Streamille, ei sitä enää irronnutkaan.

Saksa vetelee lankoja taustalla. Turun kauppakorkeakoulun professorin Kari Liuhton mukaan Saksan haaveena on päästä kaasunjakajan asemaan, jonkinlaiseksi kaasuhubiksi.

South Streamin tuomat 63 miljardia kuutiota kaasua olisivat luultavasti romuttaneet Nord Stream 2:n ja samalla Saksan haaveet. Vuosi sitten Venäjä ilmoitti panevansa South Streamin jäihin EU:n vastustuksen takia.