Uutiset

Uudet simulaattorit korvaavat osan armeijan ammunnoista – ensin ammutaan simulaattorissa, vasta sitten maastossa tai ampumaradalla

Simulaattorissa ampumakokemus on lähellä oikeaa asetta. Ampumaääni sekä seinälle heijastettavat tilanteet ovat oikeaan ampumatilanteeseen verrattavia. Tulevaisuudessa paukkupatruunatkin saattavat kadota.
Pursimies Kari Laaksonen valvoo varusmiesten simulaattoriharjoitusta. Upinniemen rannikkoprikaatissa päästiin käyttämään sisäampumasimulaattoria etujoukoissa. Lähiaikoina käyttöön tulee Puolustusvoimien käyttämä rynnäkkökivääri ja kertasinko. Kuva: Kimmo Penttinen
Pursimies Kari Laaksonen valvoo varusmiesten simulaattoriharjoitusta. Upinniemen rannikkoprikaatissa päästiin käyttämään sisäampumasimulaattoria etujoukoissa. Lähiaikoina käyttöön tulee Puolustusvoimien käyttämä rynnäkkökivääri ja kertasinko. Kuva: Kimmo Penttinen

Puolustusvoimat on ottanut käyttöön ensimmäiset sisäampumasimulaattorit. Simulaattorit ovat tarkoitettu sotilaskoulutuksen tueksi. Niillä harjoitellaan perusampumataitoja ja maastoammuntoja.

Ensimmäisinä varusmiehet pääsevät harjoittelemaan ampumista simulaattoreilla Porin prikaatissa Säkylässä sekä Rannikkoprikaatissa Upinniemessä. Simulaattorit on tarkoitus tuoda osaksi jokaista varuskuntaa ensi vuoden aikana.

Simulaattorissa ammutaan aseella, jossa on samankaltainen rekyyli kuin oikeassa aseessa. Muutenkin ampumakokemus on lähellä oikeaa asetta, sillä ampumaääni sekä seinälle heijastettavat tilanteet ovat oikeaan ampumatilanteeseen verrattavia.

Päätös simulaattoreiden hankinnasta tehtiin helmikuussa. Ennen ostopäätöstä simulaattoreita testattiin Porin prikaatissa Niinisalossa, Upinniemessä sekä Ilmasotakoulussa Tikkakoskella.

Lähiaikoina simulaattorissa voi ampua varusmieskoulutuksen käyneille tutuilla suomalaisella rynnäkkökiväärillä sekä kertasingolla.

Porin prikaatin komentaja Mika Kalliomaa kertoo, että simulaattori helpottaa oppimista, sillä se antaa palautetta. Nuoret varusmiehet ovat ottaneet uuden harjoitusmuodon hyvin vastaan.

– Ampuja saa palautetta muun muassa laukauksien iskemästä, tähtäyksestä, ampuma-asennosta, laukaisuhetkestä ja aseen vakaudesta.

Simulaattori korvaa perusammuntoja

Simulaattorikolutuksen lisääminen liittyy Puolustusvoiminen Koulutus 2020-hankkeeseen, jossa opetusta viedään entistä enemmän digitaaliseen muotoon.

Oikeita kovapanosammuntoja simulaattorilla ei korvata, ainakaan vielä.

– Ammumme samantyyppisiä tilanteita ensin simulaattorissa ja sen jälkeen maastossa tai ampumaradalla.

– Haluamme tuoda ensin simulaattoriammunnat kovapanosammuntojen rinnalle. Tulevaisuudessa voi olla, että jätämme joitain perusammuntoja pois ja korvaamme ne simulaattoriammunnoilla, Kalliomaa selventää.

Tietoturvariskejä sisäampumasimulaattoreissa ei Kalliomaan mukaan ole. Henkilörekistereitä ei kerätä eikä laitteissa käytetä salaiseksi luokiteltua tietoa.

Simulaattoriin mahtuu viisi ampujaa

Simulaattorikoulutuksessa on myös haasteita. Yhteen simulaattoriin mahtuu tilasta riippuen keskimäärin viisi tai kuusi ampujaa. Porin prikaatissa sisäsimulaattoreita on kaksi.

Prikaati kouluttaa jo pelkästään varusmiehiä vuodessa noin neljätuhatta.

– Simulaattorikoulutusta tehdään pienryhmäkoulutuksen ohessa. Kaikille pystytään antamaan koulutusta, kun saamme lisää laitteita, Kalliomaa toteaa.

Ympäristöä ja aikaa säästyy

Pääesikunnan koulutussektorin suunnittelusektorin johtaja ja kehittämisen suunnittelija Tom Malmström kertoo, että jokainen joukko-osasto saa käyttöönsä sisäampumasimulaattorit ensi vuoden loppuun mennessä.

Simulaattoreiden käytöstä tulee myös positiivisia sivuvaikutuksia.

– Käyttö on nopeaa ja se säästää ajan lisäksi ympäristöä. Ampumaratojen meluhaitat vähenevät ja ympäristöön jää vähemmän hylsyjä sekä ampumatarvikejäämiä.

Malmströmin mukaan nyt käyttöön otettavien simulaattoreiden hinnalla saadaan huomattavasti enemmän toistoja verrattuna siihen, että raha olisi laitettu kovapanosammuntoihin. 46 simulaattoria oheistarpeineen maksoi noin 9 miljoonaa euroa ilman arvolisäveroja.

– Perusteiden opettelu tulee simulaattorilla nopeammaksi ja helpommaksi. Mikään simulaattori ei kuitenkaan korvaa täysin oikeasti maastossa tehtyjä asioita, Malmström täsmentää.

Simulaattoriharjoittelu mahdollistaa myös sellaisia harjoituksia, joita olisi muuten vaikea toteuttaa.

Niillä voidaan harjoitella esimerkiksi kaupunkitaistelua, jonka harjoittelu ei joka paikassa onnistu. Simulaattorilla voidaan heijastaa seinälle myös kuvitteellinen vihollinen.

Paukkupatruunoiden tilalle simulaattori

Puolustusvoimilla on käytössään satoja erilaisia simulaattoreita. Suurin osa niistä on asejärjestelmien mukana tulleita harjoitussimulaattoreita.

Laajemmassa käytössä on muun muassa virtuaalikoulutusympäristö, jossa varusmiehet pääsevät harjoittelemaan tietokonepelimäisesti erilaisia taistelutekniikoita.

Lisäksi käytössä on muun muassa komentaja- ja esikuntasimulaattori sekä kaksipuolisen taistelun simulaattori Kasi, jota käytetään maastossa käytävien harjoitusten elävöittämiseen.

Malmström avaa Lännen Medialla myös Puolustusvoimien tulevia simulaattorisuunnitelmia.

– Suunnittelemme paukkupatruunoiden korvaamista joko sähköisellä tai pneumaattisella järjestelmällä. Tämä säästäisi rahaa, olisi ympäristöystävällinen ja lisäisi laukausten määrää.

Uudessa järjestelmässä aseesta ei lähtisi enää puupäisiä luoteja, vaan ne korvaisi järjestelmä, joka tuottaisi rekyylin, äänen ja suuliekin.

Sisäampumasimulaattorit

Puolustusvoimat saa 46 sisäampumasimulaattoria vuoden 2020 loppuun mennessä.

Jokainen joukko-osasto sekä Rajavartiolaitos saavat simulaattoreita.

Simulaattoriin mahtuu kerralla keskimäärin viisi ampujaa.

Koko laitteisto maksoi ilman veroja yhdeksän miljoonaa euroa.

Simulaattorit toimittaa ruotsalainen Saab.

Järjestelmää käyttävät tulevaisuudessa varusmiesten lisäksi Puolustusvoimien henkilökunta sekä reserviläiset.

Simulaattori ei tunnista ampujan liikkeitä.

Simulaattorilla voidaan luoda erilaisia skenaarioita, kuten puolustusammuntoja tai kaupunkitaistelua.

Muita Puolustusvoimissa laajassa käytössä olevia simulaattoreita ovat kaksipuoleisen taistelun simulaattori Kasi sekä virtuaalikoulutusympäristö VKY.