Uutiset

Uupumus vie keski-ikäisen kuntoutukseen

– Rapakunto, terveysongelmat, ongelmat ihmissuhteissa ja kohtuuttomaksi koetut vaatimukset työssä, luettelee Varpu Vesterinen tärkeimpiä syitä, joiden vuoksi ihmiset tulevat työkykyä ylläpitävään ja parantavaan kuntoutukseen.

Hämeenlinnalainen Vesterinen on katsellut suomalaista työterveyshuoltoa 30 vuoden ajan – sekä piipun juurelta työterveyshoitajana että hallintoportaasta kuntoutuskoordinaattorina.

Vuoden 2004 työterveyshoitajaksi tällä viikolla valittu Vesterinen koordinoi TYK-kuntoutusta Kiipulan kuntoutuskeskuksessa.

– Vuoden työterveyshoitajan titteli tuli kuitenkin varmaan siitä, että olen ollut pistämässä alulle työterveyshoitajien omaa kuntoutusta, Vesterinen arvaa.
TYK-toiminnan koordinointi on Vesteriselle mieleistä työtä. Kiipulaan tulee kuntoutettavia ympäri Suomen, ja kuntoutukseen osallistuu aina moniammatillinen tiimi: psykologi, lääkäri, työfysioterapeutti, sosiaalityöntekijä, kuntohoitaja ja projektinvetäjänä työterveyshoitaja.

– Kokoonnumme koko tiimin kanssa vähintään kaksi kertaa viikossa. Työ on vuorovaikutteista ja resurssit paremmat kuin työterveysasemilla. Siellähän joudutaan nykyään keskittymään 80-prosenttisesti sairaanhoitoon, koska julkisen terveydenhuollon tilanne on mikä on, Vesterinen sanoo.

Uupumus tunnistetaan

Työterveyshoitaja näkee läheltä työelämän muutokset ja niiden vaikutukset työntekijöihin. Nykyään kuntoutukseen hakeudutaan yhä useammin uupumuksen vuoksi.

– Työmäärä ja velvoitteet ovat kasvaneet lähes kaikilla toimialoilla, ja niiden myötä myös työuupumus on lisääntynyt. Toisaalta uupumuksen oireet myös tunnistetaan entistä paremmin. Kymmenen vuotta sitten ihmiset valittivat työterveyshoitajalle epämääräisiä kipuja, nyt puhutaan univaikeuksista, väsymyksestä, stressistä ja masennuksesta, Vesterinen sanoo.

Myös pätkätyöt rassaavat työntekijöitä – vakituisessa työsuhteessa oleviakin.

– Pätkätyösuhteita harrastavien työpaikkojen ilmapiiri on usein kireä. Kun ihmisten työsuhteet ovat lyhyitä ja irtisanomisten uhka on ilmassa, pelkää vakiväkikin työpaikkansa puolesta. Erityisen selvästi tämä ongelma näkyy kaupan alalla, Vesterinen sanoo.

Sauvakävelyä ja kirjallisuutta

Vesterisen mukaan työkykyä parantavan kuntoutuksen tarve on lisääntynyt jatkuvasti. Väestön ikääntyessä kuntoutukseen hakeudutaan entistä useammin.

– Suomalaisten terveys on parantunut viime vuosina hurjasti. Kuntoutukseen tulijoita on silti koko ajan enemmän, koska ihmiset ovat tietoisia tällaisesta mahdollisuudesta, Vesterinen sanoo.

Omaa työkykyään koordinaattori pitää yllä monipuolisilla harrastuksilla.

– Käyn aerobicissa ja ulkoilen vähintään kaksi kertaa viikossa. Pidän erityisesti sauvakävelystä ja hiihdosta. Lisäksi olen mukana erilaisissa järjestöissä ja touhuan lastenlasten kanssa. Ja kirjallisuus on myös iso voimavara. Tällä hetkellä olen lukemassa Populäärimusiikkia Vittulajänkältä -romaania, Vesterinen luettelee.

– Omassa ammattijärjestössä toimiminen on minulle tärkeää. Kun on tunne, että voi vaikuttaa asioihin, jaksaa paljon paremmin.