Uutiset

Uusi aikakausi Suomen kirkossa

Evankelisluterilainen kirkko saa ensimmäisen naispiispansa, kun hiippakuntasihteeri Irja Askola vihitään Helsingin piispaksi syksyllä. Hän voitti vaalissa miespuolisen kilpailijansa, kirkkoherra Matti Poutiaisen niukasti, parillakymmenellä äänellä.

Oli vain ajan kysymys, milloin Suomeen tulee ensimmäinen naispiispa. Kirkolliskokous keskusteli naispappeudesta ensimmäisen kerran 1960-luvulla, mutta vasta vuonna 1988 ensimmäiset naiset vihittiin papeiksi. Niin ikään kirkolliskokous päätti sallia naispiispat jo vuonna 1990 eli kesti kaksikymmentä vuotta ennen kuin periaate jalostui käytännöksi.

Selvää on ollut sekin, että nainen nimitetään ensimmäisenä jonkin eteläsuomalaisen hiippakunnan piispaksi. Tuskin kukaan on kuvitellut, että nainen voisi olla ensimmäiseksi vaikkapa Oulun hiippakunnan paimenena.

Piispa Irja Askolan linjapuheen aika ei ole vielä, mutta viitteitä hän painotuksistaan saatiin heti vaalin jälkeen monissa haastatteluissa. Pääasiaksi nousi, että uusi piispa on valmis siunaamaan myös seksuaalisiin vähemmistöihin lukeutuvat pariskunnat. Siksi tulevaan piispaan lyötiin välittömästi liberaalin leima, vaikka suhtautuminen homoliittoihin ei ole läheskään ainoa asia jakaa kirkon palvelijoita vanhassa pitäytyviin konservatiiveihin ja liberaaleihin uudistajiin.

Erilainen suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin ei edes ole 2000-luvun kirkon suurin ongelma. Sitä enemmän kirkon pitäisi olla huolissaan jäsenkadostaan. Runsas 80 prosenttia suomalaisista kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon, Helsingin asukkaista vain 63 prosenttia.

Kaikenkattavassa viestinnän kentässä kirkon sanoma toki kuuluu, mutta se ei enää tavoita ja kosketa ihmisiä. Monelle kirkko merkitsee vain kauniita ja perinteisiä rituaaleja, perhejuhlia. Ristiäiset, rippijuhlat, häät ja hautajaiset ovat aina kuuluneet suomalaiseen elämänmenoon ja niissä kirkko ja sen sanoma ovat vahvasti läsnä. Mutta ihmisten arkeen kirkko ei syystä tai toisesta yllä.

Laman, työttömyyden, köyhyyden ja eriarvoisuuden keskellä kirkon sanomalla luulisi olevan otollista maaperää. Tuleva piispa korostikin diakoniatyön merkitystä. Hän haluaa olla mukana tavallisten ihmisten elämässä ja puhua myös kipeistä asioista. Naispiispan valinta tuskin kiihdyttää kirkosta eroamista ja nähtäväksi jää, johdattaako uusi paimen eronneita takaisin kirkon piiriin.

Tasa-arvokehitys on Suomessa ollut verraten hidasta, mutta suunta on selvä. Tasavallan presidenttinä on nainen, pääministerinä ja eduskunnan puhemiehenä on myös ollut nainen. Suomen Pankin pääjohtajan ja korkeimman oikeuden presidentin virat on täytetty naisilla.

Syyskuussa vihitään ensimmäinen naispiispa. Naiskenraalia saadaan vielä tovi odottaa, sillä perjantaina, puolustusvoimien lippujuhlapäivänä ensimmäinen nainen ylennettiin majuriksi. Siitä on vielä matkaa kenraaliksi.

Päivän lehti

3.4.2020