Uutiset

Uusi-Seelanti lahjoitti Fidzhin ilmastorahastoon – Saaren asukkaat siirtyvät, kun elinolot käyvät kestämättömiksi

Ilmastorahaston varoilla siirretään ilmastokriisin vaikutusten vuoksi muuttamaan joutuvia fidzhiläisiä.
Merenpinnan nousu uhkaa Fidzhin saarivaltiota. Kuva Natadola Beach -rannalta Viti Levun saarelta, jolla myös maan pääkaupunki Suva sijaitsee. Kuva: Michael DeFreitas
Merenpinnan nousu uhkaa Fidzhin saarivaltiota. Kuva Natadola Beach -rannalta Viti Levun saarelta, jolla myös maan pääkaupunki Suva sijaitsee. Kuva: Michael DeFreitas

Uusi-Seelanti on tehnyt ensimmäisen lahjoituksen Fidzhin perustamaan rahastoon, jolla tuetaan ilmastokriisin vuoksi muuttamaan ja kotinsa jättämään joutuneita. Lahjoitus on suuruudeltaan kaksi miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria.

– On tärkeää, että tuemme yhteisöjen siirrossa turvallisempiin paikkoihin heitä, jotka ovat vaikuttaneet vähiten merenpinnan nousuun ja rajuihin sääilmiöihin, mutta kärsivät siitä eniten, Uuden-Seelannin pääministeri Jacinda Ardern sanoi.

Ardern sanoi Fidzhin olevan ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun etulinjassa.

Lahjoitus on osa laajempaa 150 miljoonan ilmastonmuutosavustuspakettia Fidzhille.

Noin 850 saaresta koostuvassa Tyynenmeren saarivaltiossa asuu noin 900 000 ihmistä, ja merenpinnan nousu on sille suuri uhka. Uuden-Seelannin lahjoitus käytetään ihmisten muuttamiseen turvallisemmille alueille. Viittä fidzhiläistä asukasyhteisöä on jo alettu siirtää. 42 on puolestaan hakenut valtiontukia muuttoon.

Fidzhi on luonut pohjan muillekin

Juuri rahan löytäminen ilmastonmuutoksen aiheuttamiin kasvaviin kustannuksiin tulee todennäköisesti olemaan tärkeä kysymys YK:n ilmastoneuvotteluissa Skotlannin Glasgowssa myöhemmin tänä vuonna.

Vaikea kysymys on se, kuka maksaa vahingot sekä muutto- ja uudelleensijoituskustannukset.

Fidzhi on yksi ensimmäisistä valtioista, joka on onnistunut luomaan onnistuneet linjaukset ilmastonmuutoksen uhkaamien yhteisöjen muutolle.

– Tämä perusta on yksi syistä sille, että Fidzhin rahasto on nyt alkanut houkutella lahjoittajia. Se on malli, jota muut maat voivat seurata, Jindal Global Law Schoolin Cosmin Corendea sanoi Reutersille.

Corendea työskenteli aiemmin YK:lle ympäristö- ja turvallisuuskysymysten parissa. Hän on käyttänyt kaksi vuotta Fidzhin muuttolinjausten luomiseen.

Vaikka Fidzhi on varautumistoimissaan pisimmällä, se ei ole kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportin mukaan pahiten merenpinnan nousun vuoksi vaarassa oleva valtio.

Kiribatin tilanne vielä vakavampi

Neljän uhatuimman valtion joukossa on esimerkiksi Kiribatin saarivaltio, jonka pelätään huuhtoutuvan meren aaltoihin kokonaan. Valtio on ostanut Fidzhiltä noin 20 neliökilometriä maata siltä varalta, että sen satatuhatta asukasta joutuvat muuttamaan.

Merenpinnan nousu voi tehdä Kiribatista asumiskelvottoman myös muista syistä kuin tulvien vuoksi. Jos merivesi kohoaa tarpeeksi korkealle, se tuhoaa saaren makean veden varannot, mikä tekee asumisen lisäksi myös maanviljelyksestä mahdotonta.

Myös Marshallsaaret on vedenpinnan noustessa vaarassa. Sille on tarjottu vaihtoehdoksi tekosaaren rakentamista, mutta tämä on kallista, ja rakentamiseen tarvittaisiin ulkopuolista rahoitusta.

– Ruoppaamisessa tai täyttömaassa ei ole mitään uutta. Siihen ei tarvita mitään maagista teknologiaa, mutta se on hyvin kallista, sanoi Havajin yliopiston ilmastotieteilijä Chip Fletcher National Geographicille.

Muut IPCC:n raportissa mainitut vaaravyöhykkeen valtiot ovat Malediivit ja Tuvalu.

Fidzhi

Saarivaltio Tyynessä valtameressä Uuden-Seelannin pohjoispuolella.

Koostuu noin 850 saaresta. Asukkaita noin 900 000.

Itsenäistyi Britanniasta vuonna 1970.

Fidzhin itsenäisyyden aika on ollut levotonta. Maassa on vuoden 1987 jälkeen tehty neljä vallankaappausta, joista viimeisin vuonna 2006.

Päivän lehti

22.10.2020

Fingerpori

comic