Uutiset

Uusi sote voi kaataa jo tehdyt ulkoistussopimukset

Sanna Marinin hallituksen sote-esitys on täyskäännös. Siinä, missä Sipilän hallitus halusi mahdollisimman laajaa valinnanvapautta, nykyhallitus haluaisi sote-palveluiden tuottamisen vain sote-maakuntien vastuulle.
Länsi-Lapin sairaanhoitopiirissä somaattisesta erikoissairaanhoidosta psykiatriaa lukuun ottamatta vastaa Mehiläinen. Kuva: Jussi Leinonen
Länsi-Lapin sairaanhoitopiirissä somaattisesta erikoissairaanhoidosta psykiatriaa lukuun ottamatta vastaa Mehiläinen. Kuva: Jussi Leinonen

Sanna Marinin (sd.) hallituksen sote-malli suitsisi toteutuessaan perinpohjaisesti yksityisten sosiaali- ja terveysyritysten roolia.

Tulevat sote-maakunnat eivät saisi hankkia ostopalveluna järjestämisvastuun toteuttamiseen liittyviä tehtäviä eivätkä sosiaalipäivystystä tai terveydenhuollon ympärivuorokautista yhteispäivystystä eikä ensihoidon järjestämistehtäviä.

Yksityinen palveluntuottaja voisi hoitaa julkista valtaa sisältävää tehtävää vain, jos siitä säädetään erikseen muussa laissa.

Lakiluonnoksen henki lähtee siitä, että jos yksityisten palvelutuottajien kanssa jo aiemmin tehdyt sopimukset eivät vastaa uutta lakiehdotusta, sopimukset voidaan purkaa.

– Jos nykyiset ja vielä uudistuksen voimaantulon jälkeen voimassa olevat sopimukset ovat sellaisia, että niitä ei pystytä muuttamaan uuden lain mukaisiksi ilman kilpailutusta, olisi sopimus mitätön, pääsihteeri Päivi Salo sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo.

– Jos taas sopimus pitää kilpailuttaa uudestaan, niin silloin se tietysti tulee jo lähtökohtaisesti tehdä uuden lain säännökset täyttävänä. Sopimuksethan tulee kilpailuttaa uudestaan, jos niiden ehtoja olennaisesti muutetaan.

Tähän tulisi kahden vuoden siirtymäaika, jolloin voimassa olevaa sopimusta voitaisiin vielä soveltaa. ​​

Käännös on iso verrattuna edellishallitukseen

​Käännös Juha Sipilän (kesk.) hallituksen sote-uudistukseen on valtava, sillä sen lähtökohtana oli mahdollisimman suuri asiakkaan valinnanvapaus. Valinnanvapauteen liittyi yksityisen palvelutuotannon entistä suurempi rooli.

Nykyhallituksen mallissa sote-palvelujen järjestämisestä vastaisivat 21 sote-maakuntaa ja Helsinki. Palvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuuta ei eroteta.​

Sipilän hallituksen karille karahtaneessa mallissa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjä eli sote-alue olisi vastannut palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Palveluja olisivat tuottaneet useat eri hyväksytyt tahot, kuten julkisen sektorin palveluntuottajat, yritykset ja järjestöt.​

Valinnanvapaus ja samalla koko sote-uudistus kaatui tuolla viime kerralla eduskunnan perustuslakivaliokunnassa, joka joutuu nyt arvioimaan suunniteltua ulkoistussopimusten mitätöintiä.

Länsi-Lapissa Suomen suurin ulkoistus

Suomessa laajin terveydenhuoltoa koskeva ulkoistus on tehty Länsi-Lapin sairaanhoitopiirissä, jossa psykiatriaa lukuun ottamatta somaattisesta erikoissairaanhoidosta vastaa Mehiläinen.

Lisäksi Kemi ja Tornio ovat ulkoistaneet osan perusterveydenhuollostaan Mehiläiselle.

Hallituksen esitystä on Länsi-Lapin sairaanhoitopiirin johdossa luettu hämmentyneenä.

– Kiinnitin tähän samaan (lakiesityksen) kohtaan huomioni, että mitenhän tämä asia nyt hoidetaan. Yhteispäivystyksen järjestäminen on kiinteässä yhteydessä muun toiminnan kanssa. Yksistään sen järjestäminen menisi mahdottomaksi tai ainakin hiivatin kalliiksi, sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi sanoo.

Yhteispäivystyksen järjestämisvastuu on sote-luonnoksessa julkisen järjestäjän eli maakunnan vastuulla.

Jo olemassa olevien sopimusten uudelleen kilpailuttaminen Luosujärven mukaan on mahdollista, vaikkakin työlästä.

Teoriassa ja vahvasti spekuloiden myös jo tehtyjen sopimusten purku ja palveluiden palauttaminen takaisin kuntayhtymälle olisi mahdollista.

– Palauttamiseen liittyisi yhtä lailla paljon työtä, kuten oli silloin, kun siirto tehtiin toisinpäin. Ei se kuitenkaan ylivoimainen ole, sillä liikkeenluovutukseen liittyvät asiat ovat laissa. Meille on helpotus, että tilat ja tietojärjestelmät ovat sairaanhoitopiirin hallinnassa, joten käytännössä kyse olisi yt-neuvottelumenettelystä liikkeen luovutukseen liittyen.

Osa kunnista on perustanut yhteisyrityksiä yksityisen sote-yhtiön kanssa tuottamaan esimerkiksi vanhusten asumispalveluja.​ Myös niitä koskevat tässä yhteydessä samat säännökset kuin muita yrityksiä.

Oikeusoppinut: edessä törmäys perustuslain kanssa

Julkisoikeuden emeritusprofessori Teuvo Pohjalainen on seurannut hallituksen sote-uudistusta ulkopuolelta eikä hän ole ollut esimerkiksi perustuslakivaliokunnan kuultavana asiasta.

Hän sanoo, että mikäli lakiesitys menee eduskunnassa läpi, edessä on todennäköisesti yhteentörmäyksiä perustuslain kanssa.

– Siinä on perustuslaillinen vaikeus, sillä meillä on olemassa sopimusvapaus ja olemassa oleviin sopimuksiin on vaikea puuttua. Näissä sopimuksissa on aina kyse paitsi sosiaali- ja terveyspalveluista, mutta myös taloudellisista sopimuksista, hän sanoo.

Emeritusprofessorin mukaan hallituksen uusi lakiesitys on poikkeuksellisen kova toimenpide, jolla tähdätään jo tehtyjen sopimusten purkamiseen.

– Samalla kun pyritään kieltämään tulevaisuudessa tehtävät sopimukset, luodaan lainsäädäntöä, joka puretaan jo tehdyt ulkoistukset. Tämä on tosi kova toimenpide, hän sanoo.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon laajojen ulkoistussopimusten purkamista on kannattanut oikeustieteen emeritusprofessori Kaarlo Tuori. Hänen mukaansa sopimukset voisi purkaa vapaaehtoisesti tai saattaa lain nojalla takaisin kuntien määräusvaltaan.

Tuorin mielestä päätösvalta sote-palveluissa pitäisi aina olla kunnalla.

Kolmen vuoden rutistus

Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksen lakiluonnokset on tarkoitus antaa lausuntokierrokselle vielä kesäkuun aikana.

Sote-lait tulisivat voimaan vuoden 2021 aikana.

Sote-maakunnat aloittaisivat vuonna 2023.

​Hallitus on kertonut antavansa tarkempaa tietoa lakiesityksen yksityiskohdista lähipäivinä.

Päivän lehti

29.11.2020

Fingerpori

comic