Uutiset

Uusi väyläasetus nostaa nopeusrajoituksia, lyhentää matka-aikoja ja lisää auraamista

Liikenne- ja viestintäministeriön uusi asetus määrittää, mitkä rauta- ja maantiet nousevat pääväyliksi. Pääväyliksi asetettavilla teillä ylläpitoa parannetaan, mikä nostaa nopeusrajoituksia osalla väylistä.
Väyläasetus vaikuttaa etenkin työmatkaliikenteeseen ja elinkeinoelämän kuljetuksiin.

Uusi asetus lyhentää joidenkin työmatkalaisten matka-aikoja, kun nopeusrajoitukset nousevat.

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) antoi asetuksen tänään keskiviikkona, ja se tulee voimaan 1. tammikuuta 2019.

Muutokset koskevat sekä rauta- että maanteitä.

– Pääväyläksi nostettavia teitä pidetään erityisen hyvässä kunnossa, mikä vaikuttaa kunnossapitoon erityisesti talvella, LVM:n osastopäällikkö Sabina Lindström kertoo Lännen Medialle.

Näillä väylillä maanteiden nopeustavoitteena on Lindströmin mukaan vähintään 80 kilometriä tunnissa ja moottoriteillä 120 kilometriä tunnissa.

Junaliikenteessä uusi asetus vaikuttaa miniminopeuksiin.

Henkilöliikenteessä vähittäisnopeudeksi asetetaan pääväylillä 120 kilometriä tunnissa ja tavaraliikenteessä 80 kilometriä.

– Tietyillä väylillä muutos voi pitkällä aikavälillä lyhentää matka-aikoja esimerkiksi työmatkalaisilla, kun nopeudet kasvavat, Lindström sanoo.

Suurimmat muutokset tehtiin Linströmin mukaan Pohjanmaalla valtatie 8:lla, Pohjois-Suomessa valtatie 21:llä ja Itä-Suomessa Joensuu–Kajaani-välillä sijaitsevilla teillä.

Berner: työmatkaliikenne ja tavarakuljetukset korostuva

Korotettavalle ylläpidolle ei ole laskettu Lindströmin mukaan varsinaista hintalappua, koska lisärahaa ei ole luvassa.

– Kyse on ennen kaikkea uusien priorisointien asettamisesta.

Hallitus osoitti syksyn budjettiriihessä teiden talvikunnossapitoon 15 miljoonan euron lisärahoituksen, mikä kohentaa teiden talvihoitoa noin 15 prosentilla eli yli 10 000 kilometrillä suomalaisista maanteistä.

Näillä teillä ajetaan lähes kolmannes kaikesta liikenteestä.

– Talvikunnossapito on suuri kustannus, joten kyseinen lisärahoitus on tietenkin avuksi pääväylilläkin, Lindström toteaa.

Pääväyliksi korotetut tiet ja rautatiet on valittu nykyisten ja ennustettujen liikennemäärien perusteella.

– Saimme valmistelun aikana paljon arvokkaita kommentteja, ja ne otimme valmistelussa myös huomioon. Useita väyliä lisättiin asetukseen kuulemisten jälkeen, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner sanoo ministeriön tiedotteessa.

Pääväylät palvelevat Bernerin mukaan erityisesti pitkien etäisyyksien työmatkaliikennettä ja elinkeinoelämän tavarakuljetuksia.

– Pitkien matkojen Suomessa näistä väylistä huolehtiminen on erityisen tärkeää niin henkilöliikenteen kuin tavaraliikenteen sujuvuuden vuoksi. LM-HäSa

 

Pääväylät ja palvelutaso

Pääväylät yhdistävät valtakunnallisesti ja kansainvälisesti suurimmat keskukset ja solmukohdat. Kaikki maakuntakeskukset ovat näiden valtion maanteiden ja rautateiden pääväylien varrella.

Maanteistä pääväyliksi määriteltiin tiet, joilla kulki henkilöautoja yli 6 000 vuorokaudessa ja raskaan liikenteen autoja yli 600 vuorokaudessa.

Rautateiden pääväylillä matkustaa yli 1,5 miljoonaa henkilöä vuodessa tai ennusteissa vähintään miljoona matkaa vuodessa. Tavaraliikenteen pääväylillä kuljetuksia on vähintään kaksi miljoonaa tonnia vuodessa.

Pääväylät ovat nopeimpia. Maanteillä nopeusrajoitus on pääosin vähintään 80 km/h ja moottoriteillä pääosin 120 km/h.

Henkilöliikenteen rautateillä nopeus on pääsääntöisesti 120 km/h ja tavaraliikenteessä 80 km/h.

Pääväylien ympärivuotinen korkeatasoinen kunnossapito asetetaan etusijalle.