Uutiset

Uusittu aselaki tekee temput nuorille

Kauhajoen ja Jokelan kouluampumisten jälkimainingeissa sorvattu ampuma-aselain uudistus astuu voimaan kesäkuussa.

Kuukausi ennen uudistuksen voimaan tuloa metsästäjät ja harrastajat ovat odottavalla kannalla. Se tiedetään, että ikärajat nousevat ja uudistus vaikeuttaa käsiaselupien saantia.

Todennäköistä on, että uudistus hankaloittaa jatkossa etenkin nuorten ampumahiihtäjien ja kilpa-ampujien harrastusta.

Huiput aloittavat varhain

Hämeenlinnan Ampumaseuran puheenjohtaja Petri Leppänen näkee uudessa laissa hyvää, mutta myös selkeän ongelmakohdan.

-Ikärajojen nostaminen vaikeuttaa nuorten harrastamista. Uudistus hankaloittaa etenkin niiden ruutiaseilla ampuvien nuorten asemaa, jotka ovat jo 18-vuotiaita ja joilla on ajokortti. Heillä on pakko olla esimerkiksi kisamatkoilla joku sellainen mukana, jolla on aselupa, hän sanoo.

Samoilla linjoilla on myös kilpahaulikkoa ja metsästystä harrastava hämeenlinnalainen Esa Rantala. Hänen mielestään uusi laki lisää lähinnä byrokratiaa ja tekee lähes mahdottomaksi niiden nuorten hakeutumisen harrastuksen pariin, joiden vanhemmat eivät harrasta ampumaurheilua. Ne nuoret, joiden vanhemmat harrastavat, voivat hyötyä rinnakkaisluvista.

-Haulikko esimerkiksi on henkilökohtainen ase, sen pitää olla ampujalle tehty. Sanotaan, että seuroilla pitää olla aseita nuoria varten, mutta käytännössä tämä on hankalaa, koska asetta pitäisi muokata monelle, Rantala sanoo.

Sekä Rantala että Petri Leppänen pitävät kilpa-ammuntalajien tulevaisuuden kannalta tärkeänä, että nuoret pääsevät sujuvasti aloittamaan harrastuksen.

-Kyllä esimerkiksi Marko Kemppainen tai Satu Mäkelä-Nummela ovat aloittaneet ammunnan paljon ennen 18:aa vuotta. Meillä on paljon hyviä ampujia maailmalla, mutta saa nähdä, miten on jatkossa, Rantala miettii.

Poliisi päättää luvista

Laki edellyttää jatkossa luvan haltijoilta vakavaa harrastuneisuutta. Harrastuneisuudesta antavat lausuntoja ampumaseurat.

Valmisteluvaiheessa eniten närää herätti lääkäreille sälytetty ilmoitusvelvollisuus. Laki tuo lääkäreille velvollisuuden ilmoittaa mahdollisista riskitapauksista. Ilmoitusvelvollisuuden on pelätty nostavan esimerkiksi mielenterveysongelmaisten kynnystä hakeutua lääkärin vastaanotolle ja toisaalta sälyttävän liikaa vastuuta lääkäreille.

-Lupien myöntäminen ja peruuttaminen on jatkossakin lupaviranomaisen eli poliisin vastuulla. Se ei ole lääkärin vastuulla. Ampuja-asekouluttajan vastuulla taas ei ole henkilön sopivuuden arviointi, vaan se on harrastuneisuuden arviointia, rauhoittelee projektipäällikkö Mika Lehtonen Sisäasianministeriöstä.

Esa Rantala uskoo asiaan vihkiytyneen poliisin pystyvän poimimaan ainakin ääritapaukset luvanhakijoiden joukosta. Paljon pystyy päättelemään kaluston ja sen käyttötarkoituksen perusteella.

-Kilpahaulikolla esimerkiksi voi olla hintaa 4000-5000 euroa. Eihän sellaista kukaan hetken mielijohteesta osta. Sitä paitsi, kun sellaisen tilaa, saa sen yleensä puolen vuoden päästä.

Linja on jo tiukentunut

Vaikka lakiuudistus onkin osin ongelmallinen, näkee Petri Leppänen hyvänä, että sääntöjä tiukennetaan.

-Hyvä, että poliisi suhtautuu asiaan tiukemmin. On hyvä, että sellaisilta lähtee luvat, jotka möhläilevät elämässään, Leppänen miettii.

Täysin oma kysymyksensä on, vastaako laki siihen huutoon, jonka vuoksi sitä lähdettiin viilaamaan. Petri Leppänen ei tätä usko.

-Minun mielestäni kouluampumiset voitaisiin jatkossa välttää panemalla lisää rahaa mielenterveystyöhön. Ase itsessään ei tapa ketään, vaan se, joka liipaisinta painaa, hän sanoo.

Poliisin näkökulmasta lupiin suhtaudutaan jo nyt tiukemmin kuin aiemmin. Lupa-asioista vastaava apulaispoliisipäällikkö Martti Salmelan mukaan kehitys ei johdu uudesta laista, vaan yksinkertaisesti siitä, että kaiken tapahtuneen jälkeen näihin asioihin on ryhdytty kiinnittämään järjestelmällisemmin huomiota.

Voimassaolevat ampuma-aseluvat otetaan tarkempaan pohdintaan esimerkiksi väkivaltarikosten ja rattijuopumusten yhteydessä.

-Jos elämänhallinta on sillä tolalla, ettei tahdo tulla itsensä tai perheensä kanssa toimeen, poliisit käyvät kotihälytyksillä ja perheenjäseniä on pahoinpidelty, niin ei sellaisessa kämpässä enää aseita tarvitse olla.

Viime vuonna peruuttamispäätöksiä Kanta-Hämeen alueella tehtiin noin 160 ja varoituksia annettiin 40-50. (HäSa)