Uutiset

Uusnatsi Torniainen tuomittiin Asema-aukion hyppypotkusta mutta ei uhrin kuolemasta

Uusnatsijärjestön jäsen Jesse Eppu Oskari Torniainen (s. 1990) on tuomittu kahden vuoden ehdottomaan vankeuteen törkeästä pahoinpitelystä. Syyte törkeästä kuolemantuottamuksesta hylättiin.

Syyttäjä vaati Torniaiselle 5,5–6 vuoden vankeusrangaistusta. Syyttäjän mukaan tuomiota tuli koventaa sillä perusteella, että Torniaisella on aiempaa väkivaltarikostaustaa ja Asema-aukion teon motiivi oli verrattavissa rasismiin.

Käräjäoikeus hyväksyi koventamisperusteen aiemmasta rikollisuudesta mutta hylkäsi koventamisperusteen rasistisesta motiivista. Oikeuden mukaan ei myöskään näytetty toteen, että Karttusen kuolemalla olisi ollut rikosoikeudellinen syy-yhteys Torniaisen syyksi luettuun pahoinpitelyrikokseen.

Julkisuus ei lieventänyt rangaistusta

Vastaaja vaati rangaistuksen lieventämistä sillä perusteella, että asia on saanut poikkeuksellista julkisuutta. Käräjäoikeus hylkäsi vaatimuksen.

Torniainen kuuluu uusnatsijärjestöön nimeltä Pohjoismainen vastarintaliike (PVL), jota on kutsuttu myös Suomen vastarintaliikkeeksi (SVL). Sen jäsenet tunnustautuvat kansallissosialisteiksi. Kansallissosialisti on natsin synonyymi.

Pahoinpitely tapahtui Helsingin Asema-aukiolla 10. syyskuuta. Vuonna 1988 syntynyt Jimi Karttunen käveli natsien mielenosoituksen ohi, pyhästyi lippurivistön eteen, sylkäisi maahan ja sanoi syyttäjän mukaan jotakin sen kaltaista kuin ”rasistipellet”.

Heti sylkäisyn jälkeen Torniainen juoksi muutaman metrin päästä ja potkaisi Karttusta hyppypotkulla rintaan. Karttunen kaatui maahan ja löi päänsä katuun.

Karttunen poistui sairaalasta 15. syyskuuta vastoin lääkärien suositusta. Hän kuoli seuraavana päivänä aivoruhjeisiin sekä niihin liittyviin aivojen sisäiseen verenvuotoon ja aivokudoksen turvotukseen.

Puolustuksen mukaan Karttunen itse vaikutti kuolemaansa, sillä hän lähti sairaalasta vastoin lääkärien suositusta ja käytti myös päihteitä sen jälkeen. Karttusen ystävä kertoi esitutkinnassa, että kun hän kävi Karttusen luona sairaalassa, he käyttivät muun muassa Subutexia.

Vaikuttiko sairaalasta lähteminen kuolemaan?

Oikeudessa arvioitiin muun muassa sitä, olisiko Karttunen voitu pelastaa, jos hän olisi jäänyt sairaalaan.

Oikeuslääkärin mukaan ensisijaisena ja ainoana kuolemaan johtaneena vammana on diagnosoitu aivoruhjevamma. Oikeuskemiallisessa tutkimuksessa ei todettu alkoholeja, lääkeaineita tai huumausaineita, jotka olisivat aiheuttaneet kuoleman tai vaikuttaneet kuoleman. 

Käräjäoikeuden mukaan lausunnosta ei ilmene, millä perusteella oikeuslääkäri on päätynyt johtopäätökseen, että lääke- ja huumaavilla aineilla ei ole ollut vaikutusta kuolemaan.

Oikeudessa kuullun neurokirurgin lausunto oli erilainen. Hänen mukaansa päihteidenkäytöllä on voinut olla merkittäväkin vaikutus Karttusen aivoverenvuodon pahenemiseen sekä Karttusen menehtymiseen.

Oikeus päätyi siihen tulokseen, että Karttusen vamma oli jo paranemassa mutta huononi merkittävästi kuusi vuorokautta myöhemmin. Lääketieteellisen selvityksen perusteella tällainen huononeminen on erittäin harvinaista.

Tästä syystä oikeus katsoi, että potkun ja kuoleman rikosoikeudellista syy-yhteyttä ei näytetty toteen. Asiassa jäi oikeuden mukaan epäselväksi se, olisiko Karttunen kuollut, jos hän olisi jäänyt sairaalaan eikä olisi käyttänyt päihteitä.

Tuomio ei ole lainvoimainen.