Julkaistu: 04.05.2017 06:27
-
Päivitetty: 04.05.2017 06:33

"Putinin viestinviejä" vierailee tänään Suomessa

  •                                                                  Kuva: YURI KOCHETKOV
    Kuva: YURI KOCHETKOV
  •                                                                  Kuva:
    Kuva:

Venäjän asenne Suomen-suhteisiin on muuttunut rakentavammaksi kuin useaan vuoteen, arvioi Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkijatohtori Hanna Smith.

Muutos suhtautumisessa näkyy Smithin mukaan siinä, miten Venäjän ulkoministeriö on tiedottanut ulkoministeri Sergei Lavrovin valtiovierailusta Suomeen. Lavrov tapaa tänään torstaina Suomen ulkoministeri Timo Soinin (ps.) aamupäivällä Porvoossa, ja iltapäivällä Lavrov vierailee Mäntyniemessä tapaamassa presidentti Sauli Niinistön. Vierailu järjestetään Soinin kutsusta.

Smithin mukaan Venäjä pyrkii korostamaan valtion kahdenvälisiä suhteita EU-valtioiden kanssa, ohi itse unionin. EU on suhtautunut tuomitsevasti Venäjän toimiin erityisesti Ukrainassa, minkä vuoksi Venäjä suosii kahdenkeskisiä suhteita, Smith arvioi.

Venäjän ulkoministeriön julkaisemassa englanninkielisessä tiedotteessa maan suhteiden Suomeen kuvataan olevan "hyvässä tilassa", ja maiden välisiä taloudellisia hankkeita, kuten Fortumin liiketoimia Venäjällä ja Rosatomin merkitystä Hanhikiven ydinvoimahankkeessa, korostetaan. Vastaavaa ei Smithin mukaan ole Ukrainan kriisin puhkeamisen jälkeen juuri ollut, ja myös Venäjän mediassa on myös korostettu maiden parantuneita suhteita.

- Joskus on tullut tosi vahvasti, että Suomi on pelkästään EU:n selän takana eikä maalla ole ollenkaan omaa selkärankaa, Smith toteaa Lännen Medialle.

Suomen valtioneuvoston tiedotteessa Soinin ja Lavrovin keskustelujen aiheiksi kerrotaan muun muassa Syyrian, Ukrainan ja Pohjois-Korean tilanteet.

Haikon kartanossa tapahtuva vierailu on Smithin arvion mukaan luonteeltaan aiempaa rutiininomaisempi, koska akuutit kriisit ovat aiempaa etäämmällä Suomea eikä maiden välillä ole diplomaattista asiaa, joka vaatisi välitöntä ratkaisua.

- Perussuhteisiin ei ole ehditty keskittyä. Voi olla, että tässä tehdään vain päivitys kaikesta ja todetaan, että suhteet toimivat, Smith sanoo.

Rutiininomaiseksi vierailua kuvailee myös Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila.

- Itämeren alueella ei ole tällä hetkellä mitään kaikkein kovinta jännitettä. Oma arvaukseni on, että aika yleisellä tasolla mennään, Lassila sanoo.

Putinin "tärkeä viestinviejä"

Vuodesta 2004 saakka Venäjän ulkoministerinä toiminut Sergei Lavrov on Smithin mukaan presidentti Vladimir Putinen hallinnossa korvaamaton diplomaatti.

Kyse ei ole Smithin mielestä pelkästään Lavrovin asemasta vaan myös tämän henkilökohtaisista kyvyistä. Kyvyille on Venäjän näkökulmasta ollut viime vuosina käyttöä esimerkiksi Ukrainan sodan ja Syyrian konfliktin aikana. Smith kuvaileekin häntä Putinin "tärkeäksi viestinviejäksi".

- Järkkymättömästi, silmiäkään räpäyttämättä hän pystyy olemaan joko rakentava tai uhkaava, hän voi puhua ihan mitä sattuu tai puhua todella hienosti, sanoo Smith.

Yhdysvallat harkitsee uusia toimenpiteitä muun muassa Myanmarin viranomaisia kohtaan Myanmarin rohingya-muslimeihin kohdistuneen väkivallan takia. Asiasta muun muassa uutisoivan Finacial Timesin mukaan Yhdysvallat harkitsee esimerkiksi soveltavansa niin sanottua Magnitski-lakia.

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Kuva: Joel Maisalmi

Perussuomalaisten nykyinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho oli antanut häntä tukeneille kansanedustajille lupauksen silloisen puheenjohtaja Timo Soinin haastamisesta jo alkukesällä 2016 salaisessa kokouksessa, kertoo tiistaina julkistettu Perussuomalaisten hajoamisen historia -kirja.


                
                  Puolustusministeri Seppo Kääriäinen ja EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Javier Solana kättelivät Kittilässä syksyllä 2006 järjestetyssä puolustusministerien epävirallisessa tapaamisessa.
                
               Kuva: Jarmo Kontiainen

Suuret maakuntakeskukset haluaisivat päästä osallisiksi Suomen EU-puheenjohtajakauden kokouksista. Ne joutuvat kuitenkin näillä näkymin nuolemaan näppejään sillä heinäkuussa 2019 alkavan EU-puheenjohtajakauden kaikki EU-kokoukset on päätetty keskittää Helsinkiin.