Julkaistu: 06.10.2017 10:34
-
Päivitetty: 06.10.2017 10:48

Pakolaisia tai UNHCR:ää veikataan Nobelin rauhanpalkinnon saajiksi

  • 
                
                  Nigerialainen ihmisoikeus- ja ympäristöaktivisti Nnimmo Bassey antaisi Nobelin kaikille pakolaisille kollektiivisesti.
                
               Kuva: Timo Marttila
    Nigerialainen ihmisoikeus- ja ympäristöaktivisti Nnimmo Bassey antaisi Nobelin kaikille pakolaisille kollektiivisesti. Kuva: Timo Marttila

Kuka tai mikä taho saa tänään puolilta päivin kuulla voittaneensa Nobelin rauhanpalkinnon?

Suomessa parhaillaan vierailulla oleva vaihtoehto-Nobeliksi kutsutun Right Livelihood-palkinnon saaja, nigerialainen ihmisoikeus- ja ympäristöaktivisti Nnimmo Bassey antaisi palkinnon kollektiivisesti kaikille pakolaisille.

– Haluaisin antaa rauhanpalkinnon pakolaisille. Kyseessä ovat ihmiset, jotka eivät aiheuta konfliktia. He joutuvat pakenemaan sotien takia, Bassey sanoo.

Toinen pakolaisiin liittyvä palkintokandidaatti on YK:n pakolaiskomissaari Filippo Grandi. Hänen johtamansa organisaatio UNHCR on joutunut kamppailemaan ennen näkemättömien pakolaismäärien kanssa Etelä-Euroopassa ja Lähi-idässä.

Maailmassa on yli 65 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet lähtemään kodistaan, heistä 22 miljoonaa on pakolaisia. Samaan aikaan Euroopan maat ja Yhdysvallat ovat yhä haluttomampia ottamaan heitä vastaan.

Iranin ydinsopimuksen neuvottelijat

Norjalaisten asiantuntijoiden mukaan vahvoilla Nobelin saajiksi ovat Iranin ydinsopimuksen vuonna 2015 neuvotelleet tahot.

Kyseessä olisi myös näpäytys Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin suuntaan, sillä Trump on nimittänyt Iranin kanssa neuvoteltua sopimusta ”kaikkien aikojen kehnoimmaksi”.

Norjalainen Oslon rauhantutkimusinstituutti (Prio) laatii joka vuosi lyhyen listan ehdokkaista, joiden se katsoo parhaiten ansaitsevan Nobelin rauhanpalkinnon.

Instituutin johtaja Henrik Urdal sanoo, että EU:n ulkopoliittinen edustaja Federica Mogherini ja Iranin ulkoministeri Javad Zarif ovat nyt parhaat ehdokkaat palkinnon saajiksi.

Iran-sopimusta on ylistetty maailmalla kansainvälisen ryhmätyön ja diplomatian voitoksi. Sopimusta olivat neuvottelemassa EU:n ja Iranin lisäksi Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Ranska, Britannia sekä Saksa.

Urdalin mukaan Mogherini ja Zarif kokosivat prosessin, jonka seurauksena Teheranin vastaiset pakotteet purettiin ja Iran suostui rajoittamaan ydinohjelmaansa.

– Ydinaseiden käytön uhka on todellisempi kuin aikoihin, koska myös Pohjois-Korea on pelissä mukana, Urdal sanoi toimittajille Bloomberg-uutistoimiston mukaan.

– On tärkeää tukea aloitteita, jotka estävät ydinaseiden kehittelyn ja lisääntymisen.

Iranin kanssa tehtyä sopimusta pidetään mallina kaikille maailman maille siitä, miten erilaiset konfliktit voidaan ratkaista. Sopimus kävisi siis malliksi myös sille, miten Pohjois-Korean kanssa ehkä voisi neuvotella.

Vain Yhdysvallat ja Israel vastustavat sopimusta.

Myös Trump ehdolla

Kuinka ollakaan Trump itsekin on ehdolla rauhanpalkinnon saajaksi. William Hill -vedonlyöntitoimiston mukaan hänen mahdollisuutensa saada palkinto on kuitenkin 101/1.

Trumpia korkeammalla listalla on hänen edeltäjänsä, jo kertaalleen rauhanpalkinnon saanut Barack Obama. Hänen mahdollisuutensa saada palkinto uudelleen on vedonlyöjän listalla 20/1.

Muita Prion lyhyellä ehdokaslistalla olevia nimiä ovat muun muassa syyrialainen Valkoiset kypärät -avustusjärjestö, paavi Franciscus, sekä turkkilainen Cumhuriyet-sanomalehti.

Konservatiivien Ivan Duque on vienyt voiton Kolumbian presidentinvaalien toisella kierroksella.  Kuva: EPA

Konservatiivien Ivan Duque on vienyt voiton Kolumbian presidentinvaalien toisella kierroksella. Kun äänistä oli laskettu lähes 97 prosenttia, Duque oli saanut hieman yli 54 prosenttia äänistä. Hänen vastustajansa vasemmiston Gustavo Petro oli puolestaan saanut 41,7 prosenttia äänistä.

Oulun yliopiston sosiologian professori Vesa Puuronen on tutkinut rasismia ja maahanmuuttopolitiikkaa vuosikaudet.  Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Kiihottamisesta kansanryhmää vastaan pitäisi antaa nykyistä kovempia rangaistuksia, perää sosiologian professori Vesa Puuronen.Hänen mukaansa nykyiset tuomiot ovat niin pieniä, ettei niillä ole käytännössä mitään merkitystä tai ehkäisevää vaikutusta.– Yleensä tuomiot näissä tapauksissa ovat pieniä s

Yksi Puolustusvoimien ulkoisen viestinnän tavoitteista alkuvuonna 2015 oli, etteivät kansalaiset kyseenalaista vaikeassa taloustilanteessa puolustukseen tehtäviä lisäsatsauksia. Tieto selviää loppuvuoteen 2014 päivätystä, STT:n pääesikunnalta saamasta viestintäohjeesta.

Tänään julkaistaan tulokset kyselystä, jolla selvitettiin suomalaisten näkemyksiä ikäsyrjinnästä työelämässä. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tilaaman mielipidemittauksen teki Taloustutkimus. Kysely kohdistettiin työikäiseen väestöön ja siihen vastasi tämän vuoden alussa yli 2 100 henkilöä.

Suomesta vietiin aseita viime vuonna kaikkiaan 77 maahan, kertoo riippumattoman ajatushautomon SaferGloben vuosiraportti. Se on enemmän kuin yhtenäkään vuonna sen jälkeen, kun raporttia alettiin julkaista vuonna 2002.

Suomen kansalainen, joka pidätettiin Lontoossa viime viikolla epäiltynä terroriteon valmistelusta, on päästetty vapaaksi. Miestä ei enää epäillä mistään rikoksesta, tiedottaa Lontoon poliisi. Mies otettiin kiinni Heathrow'n lentokentällä sunnuntaina viikko sitten.