Julkaistu: 06.10.2017 12:56

Uni on terveydelle ravintoakin tärkeämpää — myös nukkuminen liian pitkään on haitallista

  • 
                
                  Hyvään ja riittävään uneen ei ole yleistä reseptiä, sillä tarvittavan unen määrä on yksilöllistä. Arkistokuva.
                
               Kuva: Tomi Glad
    Hyvään ja riittävään uneen ei ole yleistä reseptiä, sillä tarvittavan unen määrä on yksilöllistä. Arkistokuva. Kuva: Tomi Glad

Nukkuminen on iso tekijä kansanterveydelle ja kansantaloudelle. Huonot yöunet heikentävät työmotivaatiota, tarkkaavaisuutta ja oppimista, joten ne vaikuttavat paljon suorituksiin työpaikoilla ja kouluissa.

Lisäksi huonot unitavat lisäävät riskiä useille sairauksille.

– Yötyötä sisältävä kolmivuorotyö lisää kroonisten sairauksien ja tapaturmien riskiä. Yötyötä tekevillä on noin 20 prosenttia suurempi riski sairastua esimerkiksi syöpään tai sepelvaltimotautiin. Huonot unitavat lisäävät riskiä myös muun muassa ylipainoon, aivohalvaukseen ja liialliseen alkoholin käyttöön, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä.

Tutkijoiden ja kansanedustajien seuran kuulemisessa perjantaina puhunut Härmä korosti hyvän unen olevan yksi merkittävimmistä tekijöistä ihmisen terveydelle.

– Uni on merkittävämpi tekijä terveydelle kuin ravinto tai tupakan poltto. Unella on suuri merkitys aivoille sekä mielenterveydelle, Härmä totesi.

Huonoista yöunista on tullut viime vuosikymmeninä suurempi ongelma, sillä nukkumisongelmat ovat yleistyneet. Unettomuusoireet ovat Härmän mukaan kaksinkertaistuneet työssäkäyvillä 1970-luvun reilun 20 prosentin osuudesta 2010-luvun 45 prosenttiin.

– Työelämästä on tullut vaativampaa, työajat ovat epäsäännöllisempiä ja työstressi on lisääntynyt, Härmä kertoo syitä muutokseen.

Huolestuttavaa on myös se, että nuorilla miehillä on huonot unitavat.

– Huonot unitavat eli vain noin kuuden tunnin yöunet korostuvat vähemmän koulutetuilla miehillä. Kansanterveystyössä olisi kiinnitettävä entistä enemmän huomiota nuorten nukkumiseen, Härmä sanoo.

Hyvään ja riittävään uneen ei ole yleistä reseptiä, sillä tarvittavan unen määrä on yksilöllistä.

– Yksilöiden välillä voi olla valtavia eroja siinä, kuinka paljon kukin tarvitsee unta. Liukumaa voi eri ihmisten riittävien yöunien välillä olla kolmekin tuntia, kertoo Helsingin yliopiston kehitys- ja kliinisen psykologian professori Anu-Katriina Pesonen.

– Ratkaisevaa on se, tunteeko olonsa aamulla virkeäksi, Härmä jatkaa.

Nukkumisessakin pitäisi muistaa kohtuus, sillä liian pitkät yöunet eivät ole hyväksi.

– Sairastumisriski kasvaa myös siinä tapauksessa, jos aina nukkuu yli yhdeksän tunnin unet, Pesonen kertoo.

Nuorten osalla nukkumisen hallinta olisi erittäin tärkeätä siinä vaiheessa, kun työelämään otetaan ensimmäisiä askeleita. Työstä tai koulutuksesta ei sopisi myöhästyä tai jäädä pois univaikeuksien takia.

– Kaikki nuoret eivät ole onnistuneet heräämään seitsemältä aamulla, kun heidän olisi pitänyt mennä esimerkiksi työssäoppimiseen tai työharjoitteluun, Pesonen sanoo.

Pitkin päivää jatkuneen lumimyräkän jäljiltä yli 40 000 asiakasta oli ilman sähköjä kello 19:n aikaan illalla. Sähköttömät taloudet ovat pääasiassa Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa. Myös Itä-Suomessa on paikoin sähkökatkoksia.

                                  Kansanedustaja Tuula Haatainen avasi eduskunnan ajankohtaiskeskustelun seksuaalisestä häirinnästä ja ahdistelusta. Kyse on oikeasta väärästä, Haatainen puhui.                               Kuva: Ossi Rajala

Nollatoleranssi, toisten kunnioitus, käytöstavat ja tasa-arvotyö nousivat pääosaan, kun eduskunta keskusteli seksuaalisen häirinnän ja ahdistelun kitkemisestä tiistaina.Pontimena ajankohtaiskeskusteluun oli viime kuukausina niin Suomessa kuin maailmalla käynnissä ollut Metoo-kampanja.