Julkaistu: 06.10.2017 12:56

Uni on terveydelle ravintoakin tärkeämpää — myös nukkuminen liian pitkään on haitallista

  • 
                
                  Hyvään ja riittävään uneen ei ole yleistä reseptiä, sillä tarvittavan unen määrä on yksilöllistä. Arkistokuva.
                
               Kuva: Tomi Glad
    Hyvään ja riittävään uneen ei ole yleistä reseptiä, sillä tarvittavan unen määrä on yksilöllistä. Arkistokuva. Kuva: Tomi Glad

Nukkuminen on iso tekijä kansanterveydelle ja kansantaloudelle. Huonot yöunet heikentävät työmotivaatiota, tarkkaavaisuutta ja oppimista, joten ne vaikuttavat paljon suorituksiin työpaikoilla ja kouluissa.

Lisäksi huonot unitavat lisäävät riskiä useille sairauksille.

– Yötyötä sisältävä kolmivuorotyö lisää kroonisten sairauksien ja tapaturmien riskiä. Yötyötä tekevillä on noin 20 prosenttia suurempi riski sairastua esimerkiksi syöpään tai sepelvaltimotautiin. Huonot unitavat lisäävät riskiä myös muun muassa ylipainoon, aivohalvaukseen ja liialliseen alkoholin käyttöön, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä.

Tutkijoiden ja kansanedustajien seuran kuulemisessa perjantaina puhunut Härmä korosti hyvän unen olevan yksi merkittävimmistä tekijöistä ihmisen terveydelle.

– Uni on merkittävämpi tekijä terveydelle kuin ravinto tai tupakan poltto. Unella on suuri merkitys aivoille sekä mielenterveydelle, Härmä totesi.

Huonoista yöunista on tullut viime vuosikymmeninä suurempi ongelma, sillä nukkumisongelmat ovat yleistyneet. Unettomuusoireet ovat Härmän mukaan kaksinkertaistuneet työssäkäyvillä 1970-luvun reilun 20 prosentin osuudesta 2010-luvun 45 prosenttiin.

– Työelämästä on tullut vaativampaa, työajat ovat epäsäännöllisempiä ja työstressi on lisääntynyt, Härmä kertoo syitä muutokseen.

Huolestuttavaa on myös se, että nuorilla miehillä on huonot unitavat.

– Huonot unitavat eli vain noin kuuden tunnin yöunet korostuvat vähemmän koulutetuilla miehillä. Kansanterveystyössä olisi kiinnitettävä entistä enemmän huomiota nuorten nukkumiseen, Härmä sanoo.

Hyvään ja riittävään uneen ei ole yleistä reseptiä, sillä tarvittavan unen määrä on yksilöllistä.

– Yksilöiden välillä voi olla valtavia eroja siinä, kuinka paljon kukin tarvitsee unta. Liukumaa voi eri ihmisten riittävien yöunien välillä olla kolmekin tuntia, kertoo Helsingin yliopiston kehitys- ja kliinisen psykologian professori Anu-Katriina Pesonen.

– Ratkaisevaa on se, tunteeko olonsa aamulla virkeäksi, Härmä jatkaa.

Nukkumisessakin pitäisi muistaa kohtuus, sillä liian pitkät yöunet eivät ole hyväksi.

– Sairastumisriski kasvaa myös siinä tapauksessa, jos aina nukkuu yli yhdeksän tunnin unet, Pesonen kertoo.

Nuorten osalla nukkumisen hallinta olisi erittäin tärkeätä siinä vaiheessa, kun työelämään otetaan ensimmäisiä askeleita. Työstä tai koulutuksesta ei sopisi myöhästyä tai jäädä pois univaikeuksien takia.

– Kaikki nuoret eivät ole onnistuneet heräämään seitsemältä aamulla, kun heidän olisi pitänyt mennä esimerkiksi työssäoppimiseen tai työharjoitteluun, Pesonen sanoo.

EU-maiden johtajat kokoontuvat tänään perjantaina Brysseliin päättämään mitä tehdään Britannialta vapautuville Euroopan parlamentin paikoille. Parlamentti esittää huippukokoukselle, että brittien paikoista osa annettaisiin aliedustetuille maille.


                
                  Yli-insinööri Jorma Aurela Työ- ja elinkeinoministeriöstä (vasemmalla) ja Terrafame Oy:n toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen esittelivät uraanihanketta yleisölle torstaina Kajaanissa.
                
               Kuva: Juha Neuvonen

Valtioneuvosto käsittelee Terrafamen uraanilupahakemuksen aikaisintaan ensi syksynä, työ- ja elinkeinoministeriöstä vahvistetaan Lännen Medialle.

Yhdysvalloissa asiantuntijat ja opettajien ammattiliitot eivät niele Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ehdotusta aseistetuista opettajista, kertoo muun muassa ABC News. Trump sanoi eilen, että opettajien aseistaminen tekisi lopun kouluhyökkäyksistä.


                
                  Kansanedustajina ja ministerinä toimineet Liisa Hyssälä ja Jouni Backman esittävät suuria muutoksia muun muassa eduskunnan työhön.
                
               Kuva: Kimmo Penttinen

Kansanedustajina ja ministerinä toimineet Liisa Hyssälä ja Jouni Backman ovat työstäneet kansanvallan peruskorjaus-työpaperin Sitran toimeksiannosta. He haastattelivat selvitystyötänsä varten 106 keskeistä vaikuttajaa ja päättäjää. Työparin mukaan johtopäätös on selkeä.