Julkaistu: 13.10.2017 11:32

Kommentti: Ääripuheet leimaavat keskustelua sote-uudistuksen asiakasseteleistä

  • 
                
                  
                
               Kuva: ERIIKA AHOPELTO
    Kuva: ERIIKA AHOPELTO

Hallituksen reformiministeriryhmä yrittää löytää lähipäivinä sote- ja perustuslakiasiantuntijoille kelpaavan ratkaisun sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapauteen kuuluvien asiakassetelien yksityiskohdista.

Asiakasseteli tarkoittaa maakunnan tulevaisuudessa esimerkiksi kaihipotilaalle tarjoamasta oikeudesta hankkia leikkaus yksityiseltä lääkäriasemalta siten, että maakunta maksaa siitä suurimman osan.

Kysymys on nyt siitä, ettei asiakassetelin myöntämisvelvoitteesta tule liian laaja siihen nähden, että se vaarantaisi keskussairaaloiden ympärivuorokautisen erikoissairaanhoidon päivystyksen.

Laajuudesta huolestuneiden viesti on tämä: Jos maakunnassa suuri joukko ihmisiä valitsee asiakassetelin, keskussairaalan kaihileikkauksia tekeville lääkäreille ei jää tarpeeksi töitä, jotta sairaalan kannattaisi pitää heitä entistä määrää palveluksessa.

Toisaalta lääkärit saattavat itsekin tällöin hakeutua tekemään samoja leikkauksia yksityiselle puolelle.

Uhkakuvan torjumiseksi lakiin on kuitenkin suunniteltu sitä, että maakunta voisi tietyin edellytyksin vetäytyä asiakassetelin myöntämisvelvollisuudesta. Näin se voisi tehdä kustannustehokkuuteen tai potilasturvallisuuteen perustuen.

Potilasturvallisuus voi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, jos potilas ei sovellu leikattavaksi kuin sellaisessa sairaalassa, jossa on hätävalmius.

Jos taas olisi vaara, että asiakassetelien suuren määrän takia kaihileikkauksia tekeviä lääkäreitä siirtyisi yksityisiin lääkärifirmoihin eikä keskussairaaloiden päivystyksiin jäisi riittävästi lääkäreitä huolehtimaan päivystyksestä, maakunta voisi päättää, että asiakasseteleiden myöntämistä kaihileikkauksiin pitää vähentää.

Maakuntien talous ei myöskään välttämättä aluksi kestäisi sitä, että potilaat pääsevät leikkausjonoista heti yksityisten hoitamiksi.

Yksityissektorin pelkona on se, että valinnanvapauslakiin tulossa oleva kirjaus asiakassetelin myöntämisen rajoittamisoikeudesta vesittäisi koko velvollisuuden myöntää asiakasseteleitä.

Julkisen sektorin puolustajat taas haluavat vaieta koko asiasta uhkakuvia maalaillessaan.

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) on nähnyt asiakassetelin potilaan subjektiivisena oikeutena, mikä sekin johtaa keskustelua harhaan.

Subjektiivinen oikeus esimerkiksi päivähoidossa tarkoittaa sitä, että kunnan on järjestettävä lapselle päivähoitopaikka. Mutta ei päivähoitopaikkaakaan saa, ellei ole lasta.

Samalla tavalla maakunnan on ensin arvioitava, onko kaihileikkaus potilaalle tarpeen ja ainakin se, ettei asiakasseteli vaaranna hänen potilasturvallisuuttaan.

Kun nämä asiat saadaan määriteltyä lakiin riittävän selvästi ja unohdetaan ääripuheet, on turha pelätä, etteikö hallitus voisi päästä sopuun valinnanvapaudesta.

Hallituksella kun ei myöskään enää ole varaa epäonnistua.

Kirjoittaja on Lännen Median politiikan toimittaja.

aki.taponen@lannenmedia.fi

EU-maiden johtajat kokoontuvat tänään perjantaina Brysseliin päättämään mitä tehdään Britannialta vapautuville Euroopan parlamentin paikoille. Parlamentti esittää huippukokoukselle, että brittien paikoista osa annettaisiin aliedustetuille maille.


                
                  Yli-insinööri Jorma Aurela Työ- ja elinkeinoministeriöstä (vasemmalla) ja Terrafame Oy:n toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen esittelivät uraanihanketta yleisölle torstaina Kajaanissa.
                
               Kuva: Juha Neuvonen

Valtioneuvosto käsittelee Terrafamen uraanilupahakemuksen aikaisintaan ensi syksynä, työ- ja elinkeinoministeriöstä vahvistetaan Lännen Medialle.

Yhdysvalloissa asiantuntijat ja opettajien ammattiliitot eivät niele Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ehdotusta aseistetuista opettajista, kertoo muun muassa ABC News. Trump sanoi eilen, että opettajien aseistaminen tekisi lopun kouluhyökkäyksistä.


                
                  Kansanedustajina ja ministerinä toimineet Liisa Hyssälä ja Jouni Backman esittävät suuria muutoksia muun muassa eduskunnan työhön.
                
               Kuva: Kimmo Penttinen

Kansanedustajina ja ministerinä toimineet Liisa Hyssälä ja Jouni Backman ovat työstäneet kansanvallan peruskorjaus-työpaperin Sitran toimeksiannosta. He haastattelivat selvitystyötänsä varten 106 keskeistä vaikuttajaa ja päättäjää. Työparin mukaan johtopäätös on selkeä.