Julkaistu: 12.12.2017 14:08
-
Päivitetty: 12.12.2017 15:40

"Ne eivät olisi terveitä" — Sukupuuttoon kuolleella pussihukalla oli heikko geeniperimä

  •                                   Täytetty pussihukka Queen Victoria -museossa Tasmaniassa.                               Kuva: BARBARA WALTON
    Täytetty pussihukka Queen Victoria -museossa Tasmaniassa. Kuva: BARBARA WALTON

Sukupuuttoon kuolleesta tasmaniantiikeristä eli pussihukasta on onnistuttu saamaan uutta tietoa.

Pussihukka eli alun perin Australiassa jo kauan ennen ihmisiä. Kun ihmismäärä vähitellen kasvoi, joutuivat pussihukat etsimään itselleen uutta elintilaa Tasmaniasta, Australialle kuuluvalta saarelta. Osasyynä pussihukkien siirtymiseen Tasmaniaan olivat myös dingot, jotka saapuivat Australiaan noin 3 500-4000 vuotta sitten.

Tasmaniassa elinolosuhteet olivat hetken paremmin. Sitten ihmiset etsivät jälleen itselleen uutta elintilaa. Viimeinen naula lyötiin arkun kanteen 1700-luvun lopulla, kun eurooppalaiset saapuivat Tasmaniaan. Lampaiden kasvattajat kokivat pussihukan olevan uhka lampaille, ja metsästivät niitä viranomaisten luvalla. Vuosina 1888–1909 viranomaiset maksoivat palkkion yhteensä yli 2 000 tapetusta pussihukkayksilöstä.

Ahtaalle joutuneen lajin viimeinen edustaja kuoli Tasmaniassa Hobartin eläintarhassa 7. syyskuuta 1936.

 

Nyt australialaiset tutkijat ovat päässeet tutkimaan tarkemmin sukupuuttoon kuolleen lajin geeniperimää. Melbournen yliopiston tutkijat eristivät DNA:ta yli 100-vuotiaalta pussihukan pennulta, jota on säilytetty Victorian museossa. Alun perin tutkijoita kiinnosti tietää, jakaisivatko sudet, ketut ja pussihukat samoja geenejä.

Tutkijat alkoivat sekvensoida lajin geeniperimää. Sekvensointi on menetelmä, jossa selvitetään DNA:n rakenneyksiköiden järjestystä. Tulokset olivat hämmästyttäviä: pussihukan selviytyminen ei olisi ollut itsestään selvää.

– Vaikka emme olisikaan metsästäneet pussihukkaa sukupuuttoon, analyysimme osoittivat, että pussihukalla oli erittäin huono geneettinen perimä, kertoi johtava tutkija Andrew Pask Melbournen yliopistosta.

– Jos pussihukat olisivat elossa vielä tänä päivänä, olisivat ne erittäin herkkiä erilaisille taudeille. Todennäköisesti ne eivät olisi kovin terveitä, jatkoi Pask.

Pussihukille olisi siis käynyt samoin, kuin Tasmanian tuholaiselle eli pussiahmalle. Ahtaalle ajautunut laji on hyvin altis esimerkiksi erilaisille kasvaimille. Pussihukkien geneettisen monimuotoisuuden ongelmat voidaan jäljittää peräti 70 000 vuoden taakse. Tuolloin tapahtunut jonkinlainen ilmastollinen tapahtuma vaikutti pussihukkien geneettisen monimuotoisuuteen. Huomattavaa on, että geeniperimä vahingoittui jo ennen ihmisiä: ensimmäiset aboriginaalit asuttivat Australian arviolta 65 000 vuotta sitten.

Toisaalta pussihukkien geeniperimään vaikutti myös se, että ne joutuivat elämään hyvin pitkän ajan pienellä alueella, jolloin niiden geenivarasto heikkeni.

 

Tutkijat saivat myös lisätietoa pussieläimen erikoisesta ulkonäöstä. Pussihukka oli suurin pussieläimiin kuulunut petoeläin, joka selviytyi 1900-luvulle. Sillä oli pussi, jossa se kantoi jälkeläisiään, aivan kuten kenguru. Eläin kuitenkin muistutti enemmän koiraa, ja sen leuka oli kehittynyt tiikereiden ja koirien tavoin lihansyöntiä varten.

Eläimen kallo muistutti harmaasutta tai punakettua. Outoa siinä on se, että lajit ovat sukua keskenään vain hyvin etäisesti. Niillä on ollut yhteinen esi-isä viimeksi jurakaudella, noin 160 miljoonaa vuotta sitten.

Paskin mukaan löytö oli loistava esimerkki konvergentista evoluutiosta. Evoluutioprosessissa eliöt, jotka eivät ole läheistä sukua toisilleen, ovat kehittyneet itsenäisesti rakenteiltaan tai toiminnoiltaan hyvin samankaltaiseksi. Tämä johtuu siitä, että eliöt ovat joutuneet sopeutumaan samankaltaiseen ympäristöön.

 

Moni australialainen uskoo pussihukan elävän edelleen, vaikka viimeisen tunnetun yksilön kuolemasta on jo yli 81 vuotta. Monet ovat kertoneet näköhavainnoista tai konkreettisista näytteistä, jotka todistaisivat pussihukan olemassaolon. Esimerkiksi viime vuonna pussihukkiin keskittyvä ryhmä julkaisi videon, jossa vilahtaa nopeasti oudon näköinen eläin. Harrastelijatutkijoiden mukaan kyseessä olisi peräti Adelaiden alueella Australiassa elävä nuori pussihukkayksilö. Heidän mukaansa pussihukka olisi selvinnyt alueella hengissä, sillä se osaa kaivaa pieniä pesiä. Asiantuntijat kuitenkin tyrmäsivät videon tuoreeltaan. Epäselvästä ja rakeisesta kuvasta oli mahdoton päätellä, mikä eläin oli todella kyseessä.

Vuosikymmenten saatossa tutkijat ovat myös jatkuvasti puhuneet pussihukan herättämisestä henkiin kloonaamisen avulla. Uusin julkaistu tutkimuskin on askeleen lähempänä sitä mahdollisuutta.

– Koska tutkimuksemme onnistui luomaan yhden täydellisimmistä genomeista sukupuuttoon kuolleesta eläimestä, on se teknisesti ottaen ensimmäinen askel tuoda pussihukka takaisin. Olemme kuitenkin kaukana siitä mahdollisuudesta, totesi Pask.

Tutkimus julkaistiin Nature Ecology and Evolution -lehdessä.

Kuin tiikeri tai koira

Pussihukka muistutti väritykseltään tiikeriä tai sutta. Eläimellä oli lyhyt, harmaanruskea tai ruskeankeltainen turkki, jossa oli 12-16 tummanruskeaa tai mustaa raitaa.

Eläimellä oli paksu häntä, jota se ei kuitenkaan voinut heiluttaa, kuten koirat.

Urokset painoivat keskimäärin 25 kiloa ja naaraat 15.

Viimeiset luonnossa elävät yksilöt tavattiin Lounais-Tasmanian sademetsäalueella.

Pussihukka söi kenguruita ja muita pussieläimiä jyrsijöiden ja lintujen lisäksi.


                
                  Asianajajaliiton yhteydessä toimiva Valvontalautakunta päätti erottaa julkisuudessakin esiintyneen asianajaja Heikki Lampelan liitosta tämän saaman rikostuomion vuoksi.
                
               Kuva: Joel Maisalmi

Asianajajaliiton jäsenyydestä erotettu Heikki Lampela kertoo olevansa pettynyt ja kokee, että liiton Valvontalautakunta olisi ollut hänen kohdallaan aiempaa linjaa ankarampi.

Afganistanin hotellihyökkäyksestä hengissä selvinneet kertovat, että hyökkääjät kulkivat huoneesta toiseen ja etsivät uhreikseen nimenomaan ulkomaalaisia. Asiasta kertoi uutistoimisto AFP:lle sairaalavuoteeltaan muun muassa parikymppinen hotellin työntekijä.

Espanjassa korkeimman oikeuden tuomari on kieltäytynyt uusimasta Katalonian syrjäytetyn aluejohtajan Carles Puigdemontin eurooppalaista pidätysmääräystä. Espanjan syyttäjäviranomainen esitti, että joulukuussa peruttu eurooppalainen pidätysmääräys uusittaisiin.

                                  Aseiden vienti esimerkiksi Jemeniin on kielletty maan sotatilanteen takia. Kuvassa huthi-joukkoja kannattava nainen Jemenissä. Suomi ei ole vienyt aseita Jemeniin. Sen sijaan YK:n mukaan esimerkiksi Iran on näin kiellosta huolimatta tehnyt.                               Kuva: YAHYA ARHAB

YK:n ja EU:n asettamat vientikiellot ja pakotteet vaikuttavat paljon siihen, mihin maihin aseita saa viedä.Ratkaisevat päätökset asevientiluvista tehdään kuitenkin valtiotasolla, mutta ainakin Suomessa EU:n ja YK:n linjausten sanotaan olevan ratkaisevia.Suomessa ulkoministeriössä tarkastellaan asevi

Mestaruutta puolustava Roger Federer jatkaa kurssissa kohti Australian avointen loppuottelua vuoden ensimmäisessä tenniksen grand slam -turnauksessa. Sveitsiläistähti siivosi entisen harjoitusvastustajansa, unkarilaisen Marton Fucsovicsin turnauksesta erälukemin 6-4, 7-6 (7-3), 6-2.

Britanniassa prinsessa Eugenie on kihlautunut, hovi kertoo. Prinsessa avioituu yökerhopomomiehensä Jack Brooksbankin kanssa loppuvuodesta Windsorissa. Eugenie, 27, on kruununperimysjärjestyksessä kahdeksas. Hän on prinssi Andrew'n ja tämän entisen vaimon Sarahin kahdesta tyttärestä nuorempi.

Ilmatieteen laitoksen mukaan pakkaslumi myös kiillottuu paikoin tienpintoihin, mikä muuttaa etenkin risteysalueet ja rampit liukkaiksi. Arkistokuva

Säässä voi tapahtua iso muutos tällä viikolla, sillä keskiviikon ja torstain välillä lämpötila voi muuttua yli 20 asteella, kertoo Ilmatieteen laitos. Päivystävän meteorologin Niko Tollmanin mukaan sää alkaa lauhtua hiljalleen keskiviikkoaamusta lähtien.