Julkaistu: 11.01.2018 07:00

Ministerit eivät antaisi yritysten pyytää Puolustusvoimilta virka-apua suurissakaan sähkökatkoksissa

  • 
                
                  Puolustusvoimien virka-apua voitiin pyytää Kainuussa vasta, kun Kainuun pelastuslaitos otti tilanteen johtoonsa. Puolustusvoimien telakuorma-autojen lisäksi maastossa liikuttiin myös esimerkiksi muiden toimijoiden moottorikelkoilla.
                
               Kuva: Kainuun Sanomat
    Puolustusvoimien virka-apua voitiin pyytää Kainuussa vasta, kun Kainuun pelastuslaitos otti tilanteen johtoonsa. Puolustusvoimien telakuorma-autojen lisäksi maastossa liikuttiin myös esimerkiksi muiden toimijoiden moottorikelkoilla. Kuva: Kainuun Sanomat

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) kertoo Lännen Medialle, että Puolustusvoimien nykyinen virka-apukäytäntö on riittävä. Nykykäytännössä virka-apua voivat pyytää lähinnä pelastuslaitos ja poliisi.

Myös sisäministeri Paula Risikko (kok.) katsoo, että virka-apupyynnön on tultava viranomaiselta. Esimerkiksi sähköverkkoyhtiön tai matkapuhelinoperaattorin kaltaiset yritykset eivät voi vakavassakaan häiriötilanteessa pyytää virka-apua, vaikka siten voitaisiin kenties nopeuttaa korjaustöitä.

– Ei voi lähteä siitä, että kuka tahansa voi pyytää virka-apua, Risikko sanoo Lännen Medialle.

Kainuussa virka-avun saanti kesti päiviä

Kainuun pitkäkestoisten sähkökatkosten aikana Puolustusvoimat antoi pelastuslaitoksen käyttöön kymmenen Kainuun prikaatin maastokelpoista telakuorma-autoa muiden tahojen kaluston tueksi.

Tämä tapahtui vasta sen jälkeen, kun Kainuun pelastuslaitos oli torstaina 4.1. ottanut sähkökatkojen hoidossa johtovastuun ja pyytänyt virka-apua.

Osa talouksista oli torstaihin mennessä ehtinyt olla ilman sähköä päiväkausia. Yksilöllisessä varautumisessa painotetaan, että jokaisen tulisi pärjätä kotona sähköittä 72 tuntia. Tämä aikaraja ehti jo paikoin ylittyä.

Suurin osa sähkökatkoista saatiin korjattua vasta sunnuntain 7.1. aikana. Ilman sähköä oli enimmillään yhtä aikaa tuhansia kainuulaisia.

Pelastuslaki viivästytti pelastuslaitosta

Kainuun pelastuslaitos otti poikkeuksellisesti johtovastuun, kun säätila uhkasi yhä pahentaa sähkökatkoja ja vaaran merkit näkyivät.

– Puolustusvoimilta pyydettiin virka-apua sähköverkkoyhtiölle, mutta he eivät voineet sitä antaa. Se katkaisi meiltä kamelin selän, sanoo Kainuun pelastusjohtaja Anssi Parviainen.

Parviainen kritisoi nykyistä lainsäädäntöä siitä, ettei se mahdollistanut pelastusviranomaisille aikaisempaa puuttumista. Piti odottaa siihen asti, kunnes ihmisiä alkoi olla mahdollisesti vaarassa.

Sisäministeri Risikko kiittelee pelastustoimen panosta Kainuun lumikaaoksen ratkaisemisessa. Risikko lupaa, että Kainuun oppeja hyödynnetään ministeriössä.

– Johtovastuun ottamiseen ei pitäisi olla mahdottoman kova ja korkea kynnys. Selvitämme, tarvitaanko lainsäädäntöön muutoksia tai pitääkö osaamista ja ammattitaitoa monistaa muihin maakuntiin.

Maakuntauudistus lisää pelastuslaitosten vastuita

Maakuntalaissa pelastuslaitoksille on sisäministeri Risikon mukaan tarjolla varautumisen koordinointivastuu maakunnissa. Pelastuslaitosten pitää huolehtia maakunnan eri viranomaisten varautumissuunnitelmien yhdistämisestä.

Myös pelastuslakiin voi tulla muutoksia Kainuun kokemusten pohjalta. Vielä on kuitenkin aikaista puhua yksityiskohdista.

– Maakuntalaki on siirtynyt vuodella, joten siinä on pelivaraa. Pelastuslakia päivitetään tarpeen mukaan, Risikko sanoo.

Alueellinen varautumisen koordinointivastuu siirtyisi suunnitelmien mukaan aluehallintovirastoilta maakunnille vuoden 2020 alussa. Maakuntalain käsittely eduskunnassa on kesken.

Virka-avussa voitaisiin käyttää vapaaehtoisia

Vaikka puolustusministeri Niinistö näkee Puolustusvoimien virka-avun nykykäytännön pääpiirtein toimivana, hän on kuitenkin aloittanut hankkeen, jolla vapaaehtoisen maanpuolustuksen roolia selvitetään myös osana virka-apua.

– Hankkeen lopputulemana voidaan saada helpotusta myös virka-avun saamiseen, Niinistö kertoo sähköpostitse.

Kommentit

Poliittiset päätöksentekijät ovat senverran virkaansa sisäistäneitä henkilöitä joille maalaisjärki on käsitteenä utopistinen kuten oikeusjärjestelmän henkilöille. Ennenkuin järki otetaan käyttöön virkahenkilöllä pitää tällaisissa tapauksissa ihmisten kuolla tai vammaisia vakavasti jonka jälkeen yleinen mielipide painostaa politiikot ottamaan järjen käyttöön.

Lohjalla Uudellamaalla kaksi alle kouluikäistä kuoli keskiviikkona kahden henkilöauton kolarissa, kertoo poliisi. Kaksi aikuista toimitettiin sairaalaan, kertoo pelastuslaitos. Onnettomuus sattui valtatiellä 25 kello 17:n aikaan. Kyseessä oli kahden auton nokkakolari.

Yhdysvaltain kongressi on tänään etsinyt epätoivoisesti kompromissiesitystä, jolla vältettäisiin liittovaltion hallinnon sulkeminen rahapulan vuoksi. Kompromissia ei ole näköpiirissä.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on tarkastanut Oriolan karanteenikäytännöt lääkeväärennösepäilyn vuoksi. Eilisessä tarkastuksessa havaittiin puutteita lääketukkukaupan karanteeni- ja myyntikieltomenettelyissä. Fimea edellytti Oriolaa korjaamaan puutteet heti.

 Etelä- ja Kaakkois-Suomeen saapuu illasta alkaen Suomenlahdelta lumisadealue.

Etelä-Suomea pöllyttänyt lumimyräkkä jatkuu torstaina ja maa pysyy valkoisena näillä näkymin ainakin viikon, kertoo Ilmatieteen laitos. Huonon ajokelin varoitukset ovat torstaina voimassa Uudellamaalla, Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeessä, Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa.

Presidentinvaalien ennakkoäänestys alkoi keskiviikkona selvästi edellisiä presidentinvaaleja vilkkaammin. Ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä oli iltakahdeksaan mennessä annettu 269 937 ääntä. Äänestysprosentti oli nyt 6,4, kun se kuusi vuotta sitten ensimmäisen päivän jälkeen oli 5,4 prosenttia.

Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan joulukuussa kaatuneesta luotsiveneestä oli käytännössä mahdotonta pelastautua kaatumistilanteessa. Otkesilla on käynnissä tutkinta 8. joulukuuta Suomenlahdella sattuneesta onnettomuudesta, jossa kuoli kaksi ihmistä.


                
                  Santahaminan varuskunnan varusmiehet rakensivat hiekkasäkeistä vallia lokakuussa 2017 Espoossa, kun Turun moottoritielle nousi tulvavesi.
                
               Kuva: Mauri Ratilainen

Jokien tulvariski on nyt korkealla, koska järvet ovat täynnä vettä syksyn sateiden jäljiltä. Järvien laskujokien virtaamat ovat suuria ja joet ovat vielä pääosin ilman jääkantta, lisää Suomen ympäristökeskuksen (Syke) johtava hydrologi Bertel Vehviläinen.