Julkaistu: 13.03.2018 14:28

Lukiolaisen kirjalasku ei kevenny digitaalisuudella – päivittyvät materiaalit kysyvät rahaa

  •                                   Uudet oppikirjat ovat lukiolaisten perheille suuri satsaus. Arkistokuva.                               Kuva: Marttiina Sairanen
    Uudet oppikirjat ovat lukiolaisten perheille suuri satsaus. Arkistokuva. Kuva: Marttiina Sairanen

Erityisesti lukiolaisten kontolle tulevia kustannuksia tarkastellaan Suomessa nyt tarkasti. Sunnuntaina varmistui, että maksutonta toisen asteen opetusta ajava kansalaisaloite etenee eduskuntaan asti.

Lukio-opintoihin liittyvien kustannusten on arvioitu olevan keskimäärin 2 500 euroa, kun kannettavan tietokoneen hinnaksi arvioidaan 600 euroa. Suuri osa kustannuksista menee kuitenkin oppikirjoihin, joita on ostettava useita lukion aikana.

Suomen Kustannusyhdistyksen tietojen mukaan esimerkiksi vuonna 2015 lukioiden oppimateriaaleja ostettiin noin 15,5 miljoonalla eurolla. Moni lukiolainen tosin hankkii mahdollisuuksien mukaan käytettyjä kirjoja tai lainaa kirjoja kavereiltaan. Tästä huolimatta kustannukset voivat olla kovia erityisesti vähävaraisille perheille.

Lukioiden oppimateriaaleista tulee pitkällä aikavälillä entistä enemmän digitaalisia, mutta tämä ei kovin paljon helpota opiskelijoiden asemaa. Digitaaliset tuotteet ovat halvempia, mutta niitä ei voi hankkia käytettyinä, kuten paperikirjoja. Näin digitaalisuus ei välttämättä luo säästöä.

Digiä voi muokata helpommin

Opetushallituksen tekemässä selvityksessä kerrotaan, ettei ero digi- ja paperikirjan välillä ole suuri. Esimerkiksi englannin kurssin painettu kirjaa maksaa 28,50 euroa ja saman kirjan digiversio 48 kuukaudeksi maksaa 25,40 euroa. Digikirja on näin hieman yli kolme euroa halvempi, mutta se ei jää pysyvästi omaksi.

Digitaaliset kirjat ovat lisäksi sellaisia, että niitä voidaan muokata herkemmin kuin painettuja kirjoja.

– Sekä sisällöt että ominaisuudet kehittyvät. Uusia ominaisuuksia tulee nopeasti digitaalisiin tuotteisiin. Painetuissa kirjoissa on tehty sisällön päivittämistä, kun on tullut esimerkiksi uutta tutkimustietoa tai on haluttu korostaa jotakin ajankohtaisemmaksi tullutta aihetta. Digipuolella myös ominaisuudet kehittyvät, kertoo erityisasiantuntija Matti Ranta Opetushallituksesta.

Näin digitaaliset materiaalit voivat uudistua paljon tiheämpään tahtiin kuin painetut edeltäjänsä.

Oppimateriaalien kustantajat päättävät opetussuunnitelmien pohjalta, minkälaisia tuotteita tarjotaan ja kuinka tiheästi niitä päivitetään uusiksi painoksiksi. Päätös uusien kirjojen ja painosten ottamisesta käyttöön on kouluilla.

– Paikallisesti voidaan hakea joustavuutta siihen, kuinka paljon uusia kirjoja otetaan käyttöön, pohtii opetusneuvos Petri Lehikoinen Opetushallituksesta.

Opetushallitus laatii lukion opetussuunnitelman perusteet, jotka määräävät opetuksen sisällön. Opetussuunnitelman perusteita uudistetaan kuitenkin varsin harvoin, joten nämä uudistukset eivät aiheuta usein painetta oppimateriaalien päivittämiseen. Lukioissa uusien opetussuunnitelmien käyttöönotto on alkanut 2016. Vanhat opetussuunnitelmat otettiin käyttöön vuonna 2005.

Kokonaan lukiokoulutus ei tule muuttumaan digitaaliseksi.

– Digivälineet ovat vain yksi työkalu, jota kannattaa käyttää silloin, kun se on soveliasta. Työskentely pelkästään digitaalisilla materiaaleilla ei ole tavoiteltava asia. Sähköiset ylioppilaskokeet varmasti lisäävät digimateriaalien käyttöä, Ranta pohtii.

Sote-uudistuksen käsittelyaikataulusta eduskunnassa odotetaan lisätietoja aamupäivällä sosiaali- ja terveysvaliokunnasta. Valiokunnan puheenjohtajan Krista Kiurun (sd.) mukaan asiantuntijakuulemisista ja käsittelyaikataulusta on tarkoitus olla viisaampi aamukymmenen maissa.

Akavalainen neuvottelujärjestö Juko arvostelee työ- ja elinkeinoministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön rikkovan toistuvasti työaikalakia. Järjestö pitää kestämättömänä, että uutta työaikalakia valmisteleva ministeriö ja myös sitä valvova ministeriö rikkovat lakia näin räikeästi.

Suomen kolme katsotuinta tämän vuoden ensi-iltaa ovat Avengers: Infinity War, Deadpool 2 ja Black Panther. Ne kaikki ovat sarjakuvakustantamo Marvelin hahmojen supersankariseikkailuja. Marvel-elokuvien nykyinen sarja alkoi kymmenen vuotta sitten Iron Manista, jonka pääosaa esitti Robert Downey Jr.