Julkaistu: 13.06.2018 14:21

MV-oikeudenkäynnin pieni sali on saanut yleisön käyttämään kyynärpäätaktiikkaa – Yle vaatii tuhansien eurojen korvauksia

  •                                   MV-julkaisun perustaja Ilja Janitskin on syytettynä muun muassa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja törkeästä kunnianloukkauksesta. Jutun puinti on käynnistynyt keskiviikkona Helsingin käräjäoikeudessa.                               Kuva: Silja Viitala
    MV-julkaisun perustaja Ilja Janitskin on syytettynä muun muassa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja törkeästä kunnianloukkauksesta. Jutun puinti on käynnistynyt keskiviikkona Helsingin käräjäoikeudessa. Kuva: Silja Viitala

Helsingin käräjäoikeus jatkaa keskiviikkona iltapäivällä MV:n tekijöihin kohdistuvien syytteiden käsittelyä. Iltapäivän merkittävin osuus on jutun asianomistajan Ylen toimittajan Jessikka Aron kuuleminen.

Iltapäivän istunto-osuudessa puheenvuoron sai ensimmäisenä kuitenkin Ylen edustaja liittyen yhtiön vahingonkorvausvaatimuksiin. Edustaja kuvaili Aroon kohdistuneita toimia vihakampanjaksi, joiden tarkoituksena oli paitsi estää yksittäisen toimittajan työskentelyä myös Yleisradion uutistoimintaa.

Ylen näkee itsensä jutussa asianomistajana, sillä vihakampanja on kohdistettu Aroon ensisijaisesti Ylen työntekijänä ja toimittajana. Tästä esimerkkinä on se, että Aron nimeen on liitetty säännönmukaisesti Ylen nimi.

Ylelle on työnantajana aiheutunut taloudellista vahinkoa, sillä vihatoiminta on aiheuttanut toimittajalle poissaoloja ja yhtiölle selvittelykuluja. Yle vaatii juttuun liittyen reilua 9 000 euroa.

Järjestelyt ontuneet 

Helsingin käräjäoikeuden järjestelyt Suomen tähän saakka merkittävimmän sananvapausoikeudenkäynnin osalta eivät ole onnistuneet. Tuomioistuimella oli tiedossa etukäteen, että käsittelyyn kohdistuva yhteiskunnallinen kiinnostus perinteisessä mediassa on laajaa – myös kansainvälisesti.

Lisäksi oikeudenkäyntiä vastustava MV-sivusto on rummuttanut usean viikon ajan kannattajilleen kehotuksia saapua seuraamaan oikeuskäsittelyä.

Laajasta yhteiskunnallisesta kiinnostuksesta huolimatta tuomioistuin valitsi käsittelypaikaksi oikeussalin, jossa tilaa on yhteensä 12 yleisön jäsenelle. Yleisö tarkoittaa muun muassa asianosaisten omaisia, perinteisen median edustajia, valemedian edustajia ja MV-mielenosoitusväkeä.

Päätöksestä seurasi rynnäkkö salin ovella, jossa paikka yleisön penkeille irtosi kyynärpäätaktiikalla. Näin tapahtui heti aamulla ja uudestaan iltapäivällä, kun käsittely jatkui lounastauon jälkeen.

Lännen Median tietojen mukaan käräjäoikeuden sisällä on käyty useampia keskusteluja istunnon järjestelyistä oikeuden puheenjohtajan kanssa. Ehdotuksissa oli muun muassa salin vaihtaminen isompaan tai videoseurantamahdollisuuden järjestäminen yleisölle oikeussalin ulkopuoliseen tilaan.

Myös Lännen Media oli asiaan liittyen yhteydessä tiistaina Helsingin käräjäoikeuteen. Sali ei kuitenkaan vaihtunut.

Iltapäivän rynnäkössä saliin mahtui Lännen Median laskujen mukaan neljä perinteisen median edustajaa. Lännen Media seuraa oikeudenkäyntiä salista.

Elokuvatuottaja Harvey Weinsteinia raiskauksesta syyttänyt, metoo-liikkeen johtohahmoihin kuulunut italialainen näyttelijätär ja ohjaaja Asia Argento maksoi 380 000 dollarin summan vaientaakseen itseensä kohdistuneen seksuaalisen hyväksikäytön syytöksen. Asiasta uutisoi sunnuntaina New York Times.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n mukaan kuivuudesta kärsivä maatalous ei ole saamassa tukea Euroopan unionilta, uutisoi Lännen Media. Suomi lähetti EU-komissiolle yhdessä Ruotsin, Tanskan ja Baltian maiden kanssa kirjeen, jossa pyydettiin kriisiapua.

Puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta uutisoineen Helsingin Sanomien toimittajan kotiin tehdyn kotietsinnän laillisuutta aletaan käsitellä tänään hovioikeudessa. KRP teki etsinnän joulukuussa sen jälkeen, kun Viestikoekeskus-uutisoinnista aloitettiin rikostutkinta.

Maatilojen määrä Suomessa on laskenut 1960-luvulta lähtien ja laskun ennakoidaan jatkuvan. Myös muut trendit voivat lähivuosikymmeninä mullistaa maatalouden rakenteita. Suomessa oli 60-luvun alussa yli 300 000 maatilaa, ja nyt enää alle 50 000.