Julkaistu: 18.07.2018 01:34

Tasa-arvon ikonin Nelson Mandelan syntymästä sata vuotta

Etelä-Afrikan ensimmäisen tummaihoisen presidentin Nelson Mandelan syntymästä tulee tänään kuluneeksi sata vuotta. Juhlallisuudet aloitettiin jo eilen, kun muun muassa Yhdysvaltain entinen presidentti Barack Obama puhui tuhansille ihmisille Johannesburgissa Mandelan muistoksi järjestetyssä tilaisuudessa.

Mandela kuoli vuonna 2013. Hän sai Nobelin rauhanpalkinnon yhdessä maan entisen presidentin Frederik de Klerkin kanssa vuonna 1993 ja presidenttinä hän oli yhden kauden vuosina 1994-1999. Mandela vietti lähes 30 vuotta elämästään vankilassa.

Mandela ja Obama tapasivat lyhyesti vuonna 2005 ja Obama piti muistopuheen myös Mandelan hautajaisissa. Puheessaan Obama kutsui Mandelaa "viimeiseksi 1900-luvun suurista vapaustaistelijoista" ja sanoi, että Mandela sai hänet haluamaan olla parempi ihminen. Obama on useaan kertaan kutsunut Mandelaa yhdeksi elämänsä suurimmista inspiraation lähteistä.

Muistopäivää on juhlistettu myös muun muassa julkaisemalla Mandelan muistoseteli sekä kirjeitä, joita hän lähetti vankisellistään.

Onko Mandelan perintö uhattuna?

Mandelaa on jo ehditty muistella laajasti, mutta myös hänen perintönsä kestävyydestä on ehditty huolestua. Etelä-Afrikan nykyinen presidentti Cyril Ramaphosa lupasi päivän kunniaksi lahjoittaa puolet palkastaan hyväntekeväisyyteen kunnioittaakseen Mandelan tekemiä suuria uhrauksia ja väsymätöntä sitoutumista kaikkein heikoimpien aseman parantamiseen.

Frederik de Klerk sanoi kuitenkin uskovansa, että Mandela olisi hänen laillaan hyvin huolestunut Etelä-Afrikan nykytilasta. De Klerkin mukaan Mandelan näkemys sovinnon tehneestä Etelä-Afrikasta on hävinnyt maasta tällä hetkellä lähes täysin.

Yksi Etelä-Afrikan ensimmäisistä tummaihoisista asianajajista

Etelä-Afrikan rotusorron kuuluisimpana vastustajana tunnetuksi tullut Mandela syntyi vuonna 1918 thembu-kansan kuninkaalliseen perheeseen maaseudulla maan kaakkoisrannikolla. Vuonna 1943 hän liittyi Afrikan kansalliskongressi -puolueeseen (ANC), jonka nuorisojärjestöä hän oli mukana perustamassa seuraavana vuonna.

Vuonna 1952 Mandela johti neljä vuotta aiemmin käyttöönotettua apartheid-järjestelmää vastustanutta kampanjaa. Samana vuonna hän perusti Oliver Tambon kanssa maan ensimmäisen tummaihoisten pitämän asianajotoimiston Johannesburgiin.

Vuonna 1958 hän meni naimisiin toista kertaa Winnie Madikizelan kanssa. He erosivat vuonna 1996.

Vuonna 1961 Mandela vapautettiin maanpetossyytteistä, jotka oli nostettu häntä ja joukkoa muita aktivisteja vastaan viisi vuotta aiemmin. ANC perusti aseellisen siipensä ja Mandela aloitti sen ensimmäisenä komentajana. Seuraavana vuonna Mandela otettiin kiinni ja hänet tuomittiin vankilaan lietsonnasta ja laittomasta maasta poistumisesta.

Mandela torjui presidentin armahduksen

Vuonna 1964 Mandela ja joukko muita apartheidin vastustajien johtajia tuomittiin elinkautiseen sabotaasista. Mandela lähetettiin kärsimään tuomiotaan Robben Islandin saarivankilaan Kapkaupungin edustalle. Presidentti Pieter Willem Botha lupasi armahtaa Mandelan vuonna 1985 sillä ehdolla, että tämä hylkää väkivallan. Mandela torjui Bothan tarjouksen.

Viimein vuonna 1990 Mandela pääsi vapaaksi oltuaan vankina 27 vuotta. Vuotta myöhemmin hänet valittiin ANC:n johtoon.

Vuosi sen jälkeen, kun Mandela ja de Klerk olivat saaneet Nobelin rauhanpalkinnon, Mandela valittiin maan presidentiksi. Vaalit olivat ensimmäiset, joissa kaikki rodut saivat äänestää.

Vuonna 1998 hän meni naimisiin Graca Machelin, Mosambikin entisen presidentin lesken kanssa.

Mandela kuoli 95-vuotiaana oltuaan kuukausia tehohoidossa.


                
                  Keskusrikospoliisin päällikön Robin Lardotin virkavelvollisuuden rikkomissyytettä aletaan käsitellä Helsingin käräjäoikeudessa 3. syyskuuta.
                
               Kuva:

Keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardotia syytetään virkavelvollisuuden rikkomisesta ja hänelle vaaditaan rangaistukseksi enintään neljän kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta tai ankaraa sakkorangaistusta.


                
                  Vihreä kuorma-auto on pysäköity aivan Morandi-sillan sortuman partaalle. Tiistaina sattuneessa siltaturmassa on kuollut ainakin 37 ihmistä.
                
               Kuva: LUCA ZENNARO

Pelastustyöntekijät etsivät edelleen eloonjääneitä tiistaina romahtaneen sillan raunioista Italian Genovassa. Turmassa on tähän mennessä löydetty 38 kuollutta, vahvistaa Italian sisäministeriö uutistoimisto AFP:lle.

Suomessa on tänä vuonna syttynyt poikkeuksellisen paljon metsäpaloja. Metsäpaloja on tänä vuonna tilastoitu jo noin 3 300, kun tavallisena vuonna koko vuoden palotilastossa on reilut pari tuhatta metsäpaloa, kertoo pelastusylitarkastaja Rami Ruuska sisäministeriöstä.

Italian hallitus irtisanoo sopimuksen maan moottoriteitä hallinnoivan yhtiön kanssa. Lisäksi yhtiötä aiotaan rangaista 150 miljoonan euron sakolla sopimusrikkomuksen takia. Italian liikenneministeri Danilo Toninellin mielestä moottoriteistä vastaavan yhtiön johdon tulisi erota.

Robin Lardot. Kuva: Jori Liimatainen / arkisto

Syyttäjä vaatii keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardotille vähintään ankaraa sakkorangaistusta ja enintään neljän kuukauden ehdollista vankeutta poliisijohdon virkarikosjutussa.


                
                  Kannattajiakin presidentillä on. Tuhannet Nicolas Madurolle uskolliset

Venezuelalaiset ovat tottuneet lähes ilmaiseen bensiiniin. Dollari riittää maassa noin 700 henkilöauton tankkaamisen. Nyt asiaan on tulossa muutos niiden kansalaisten osalta, joilla ei ole hallinnolle uskollisuudesta kertovaa carnet de la patriaa eli isänmaakorttia.