Uutiset

Uutuuskirja avaa Juha Sipilän herätysliiketaustan

Juha Sipilän hengellinen tausta on kiinnostanut suurta yleisöä alusta lähtien. Kuivahtanut keskiolut-gate ehdittiin joissakin yhteyksissä jo liittää lestadiolaisuuteen.

Sipilä ei lokeroi itseään lestadiolaiseksi, vaan kristityksi. – Olen aina tehnyt pitkiä päiviä, mutta henkinen varmuus on auttanut jaksamaan fyysisen väsymisenkin yli, Sipilä kertoo.

Risto Uimosen tekemässä henkilökuvassa Sipilä luonnehtii itseään luterilaiseksi ja uskovaiseksi, jolle vakaumus merkitsee paljon. Sipilä kertoo kokeneensa elämän suurissa valintatilanteissa johdatuksen kaltaista poikkeuksellista vahvuutta.

– Olen opetellut ihmisten kohtaamisen ja kunnioittamisen taitoja. Yritän kuunnella ja ymmärtää. Yritän ajatella asiaa toisen näkökulmasta ja löytää yhteistä ulospääsytietä, hän kertoo.

Sipilän pariskunnan molempien vanhempien taustalta löytyy vahva yhteys lestadiolaisuuden rauhansanalaiseen siipeen.

Lestadiolaiset, ennen muuta vanhoillislestadiolaiset, ovat Oulun seudulla merkittävä taloudellinen ja poliittinen voimatekijä.

– Omat juureni ovat niin kutsutussa rauhansanalaisuudessa. Sen juuret ovat Lars Leevi Laestadiuksen opetuksissa, mutta siinä korostetaan yksilön omaa omantunnonvapautta. Siis omaa vapautta ja vastuuta itse määritellä kantansa uskonnollisiin kysymyksiin, Sipilä on kirjoittanut blogissaan.

Uimonen kertoo kirjassaan, että rauhansanalaiset erottuvat vanhoillislestadiolaisista vapaamielisyydessä ja suvaitsevaisuudessa. Televisionkatselu ei ole kielletty ja alkoholia saa nauttia.

Sipilän pariskunta noudattaa kristillisiä arvoja myös käytännössä. Juha ja Minna-Maaria Sipilän säätiö tekee hyväntekeväisyystyötä ja auttaa ylivelkaantuneita. Minna-Maaria Sipilä on säätiön toiminnanjohtaja.

Esimerkiksi Sipilöiden 85 000 euron lahjoitus on toiminut pesämunana Oulun hiippakunnan pohjoiselle akordirahastolle.

Sipilä kuuluu Oulun insinöörien keskustelukerhoon, jonka jäsenten yhteinen nimittäjä on rauhansanalaisuus. Samaan ryhmään kuuluvat henkilöt pelastivat Oulun kristillisen kirja- ja musiikkiliike Biblian konkurssilta.

Menestystä ei huomannut ainakaan kengistä

 
Juha Sipilä ura kietoutuu Kempeleeseen. Hän teki  teki diplomityönsä matkapuhelinten suodattimista Lauri Kuokkasen omistamassa yrityksessä Kempeleessä 1985.
Lauri Kuokkanen Osakeyhtiöstä, myöhemmästä LK Products Oy:stä tuli myös hänen vakituinen työpaikkansa.
 
Sittemmin Kuokkanen myi yrityksensä Nokialle ja perusti autotallissaan uuden firman Solitran, jonka asiakkaaksi LK Products tuli.
 
Kuokkanen pyysi Sipilän Solitraan. Solitra kasvoi kovaa vauhtia, mutta Kuokkanen halusi vetäytyä ja nosti nuoren Sipilän toimitusjohtajaksi. Tuon ajan valokuvissa hymyilee silmälasipäinen ja lapsenkasvoinen Sipilä.
 
Sipilä oli tullut aiemmin Solitran osakkaaksi 30 000 markalla. Moninaisten yritys- ja omistusjärjestelyjen myötä Sipilän osuus Solitrasta nousi 53 prosenttiin ja hänestä tuli yhtiön pääomistaja.
 
Solitrasta tuli valtaisa menestystarina. Yhtiö kaksinkertaisti liikevaihtonsa seitsemänä vuonna peräkkäin.
 
”Juha sai Solitran hurjaan kasvuun. Emme uskoneet minkään yrityksen liikevaihdon nousevan niin nopeasti kuin Solitra kasvoi”, Kuokkanen kertoo kirjassa.
 
Kuokkanen on legendaarinen yritysjohtaja ja innovaattori Oulun seudulla, jolla oli merkittävä rooli siihen, että Nokia aikanaan tuli kaupunkiin.
 
Yritys kasvoi ja kansainvälistyi vauhdilla. Amerikkalainen ADC Telecommunications kiinnostui yrityksestä.
 
Amerikkalaiset tekivät lopulta tarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä, vaikka ilmassa oli epäilyksiä markkinoiden ostamisesta. Yritys myytiin amerikkalaisille 1996.
 
Sipilä sai kaupassa 100 miljoonaa markkaa eli noin 17 miljoonaa euroa.
 
Vuoden 1996 verotiedoissa Sipilällä oli verotettavaa tuloa 73,3 miljoonaa markkaa.
Televisiohaastattelussa hän arveli voivansa ostaa rahoilla ainakin uudet kengät. Toisen kengän pohja oli lähes irti ja sukka pilkisti esiin.
 
Sipilä jättäytyi yrityksestä 1998, kun ei pitänyt amerikkalaisten budjettisanelusta.
 
Amerikkalainen Remec Inc osti 2001 yrityksen. Yhtiön toiminta loppui joulukuussa 2013 emoyrityksen mentyä konkurssiin.
 
Solitran myyntiin liittyy säröjä. Yhdessä vaiheessa oli tarkoitus, että henkilöstö ostaisi yrityksen, mutta hanke kariutui. Se on synnyttänyt pahaa verta entisten solitralaisten keskuudessa. (LM-HäSa)

Asiasanat

Päivän lehti

6.4.2020