Uutiset

Uutuuskirja talousjournalismista paljastaa, miten Nokian Ollila pyrki ohjailemaan suomalaista mediaa

Jorma Ollila valitsi itse, kenelle antoi haastattelut. Sen vuoksi toimitusten ja Nokian välillä oli jännitteitä.
Filosofian tohtori Jouni Yrjänän teos Rahan perässä, vallan kintereillä kattaa talousjournalismin historian 250 vuoden ajalta.

Nokia ohjaili sitä, mitä media yhtiöstä kertoi. Vaikeuksien koittaessa ohjailu kävi entistä ilmeisemmäksi, ja media kriittisemmäksi.

Enemmän tai vähemmän kapellimestarina kaiken taustalla hääri Nokian toimitusjohtaja, pääjohtaja ja lopulta hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila, käy ilmi tänään ilmestyvästä talousjournalismin historiateoksesta. Rahan perässä, vallan kintereillä -teoksen on kirjoittanut filosofian tohtori Jouni Yrjänä.

Ollilan johtamistapa on noussut uudelleen julkisuuteen, kun vuonna 2008 Nokian hallitukseen valittu Risto Siilasmaa on kertonut siitä. Siilasmaalta ilmestyy kirja, missä kerrotaan syistä, jotka ajoivat Nokian puhelinliiketoiminnan vaikeuksiin.

Kotimaan media kiinnosti vain vähän

Taloustoimittajat kirjoittivat Ollilan johtamistyylistä vasta sen jälkeen kun Nokian puhelinbisnes oli jo ajautunut vaikeuksiin. Vielä vuoden 2006 tienoille saakka Nokia-kirjoittelu oli ylistävää niin kuin oli Nokian menestyskin.

Nokiasta kirjoittelua vahti pääjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana Jorma Ollila. Hän esimerkiksi valitsi ne toimittajat, joille antoi haastattelun.

Vaikka kotimaan talousmedia kiinnosti Ollilaa vain vähän, hän oli herkkä reagoimaan Nokiaa kriittisesti käsitteleviin kirjoituksiin. Uutiset Nokiasta nimittäin päätyivät Reutersin ja Bloombergin Suomen kirjeenvaihtajien välittämänä nopeasti maailmalle.

Nokian ja suomalaisen median suhdetta kuvaa historiateokseen kirjattu suomalaisen talouslehden päätoimittajan lohkaisu.

– Me olemme marginaalissa, paitsi jos kyse on suomalaisesta työvoimasta tai suomalaisuudesta – silloin olemme tärkeitä.

Nokia pyrki jopa lainsäädännön kautta varmistamaan, ettei tietoja yhtiön asioita valuisi toimittajille. Kyse oli sähköisen viestinnän tietosuojalain muutoksesta, joka sai nimen ”Lex Nokia”. Laki olisi Nokian toivomassa muodossa antanut työantajalle mahdollisuuden valvoa työntekijöiden sähköpostia.

Silloin harvoin, kun Ollila antautui keskusteluun toimittajien kanssa, hän antoi kipakkaa palautetta.

– Toimittajien parjaama kvartaalikapitalismi on suurelta osin tiedotusvälineiden omaa syytä, sanoi Ollila ollessaan Taloustoimittajien yhdistyksen vieraana toukokuussa 2006.

Kasinotalouden ajasta kovaa itsekritiikkiä

Historiateos on liki 400-sivuinen, ja kattaa talouskirjoittamisen historian 250 vuoden ajalta viime vuosiin saakka.

Sivumääräisesti eniten Jouni Yrjänä kirjoittaa kasinotalouden ajan uutisoinnista. Hän pohtii, hurahtivatko taloustoimittajat kasinohuumaan? Hurahtivatko?

– Alkuvaihehan on kaikille, paitsi toimittajille myös yritysjohtajille, uuden oppimisen aikaa. Aika pian alettiin kirjoittaa myös kriittisesti. Taloustoimittajat itse ovat olleet tästä ajasta liiankin itsekriittisiä, sanoo Yrjänä.

Aineistoa Yrjänällä on valtavasti 250 vuoden ajalta. Keskeinen ja elävin osa siitä ovat kymmenien taloustoimittajien haastattelut. Osa niistä on taloustoimittaja Antti Mikkosen tekemiä. Mikkonen julkaisi vuonna 1998 Rahavallan rakkikoirat -kirjan, mikä oli Taloustoimittajat ry:n 50-vuotishistoriikki.

Keskustelua historiasta ja tulevaisuudesta

Jouni Yrjänän historiateos ilmestyy Taloustoimittajat ry:n 70-vuotisen toiminnan kunniaksi.

Taloustoimittajat ry:n puheenjohtaja Kirsi Turkki sanoo, että alusta pitäen historiahankkeen rima asetettiin korkealle.

– Tavoitteena oli laadukas kirja, joka synnyttäisi keskustelua paitsi ammattikunnan historiasta myös sen tulevaisuudesta.

Toimittajien määrässä mitattuna ammattikunnan huippuvuodet ovat ohi, mutta digitaalisuus ja monikanavaisuus voivat luoda uusia mahdollisuuksia.

Valtava aineisto

Filosofian tohtori Jouni Yrjänän kirjoittama talousjournalismin historia perustuu valtavaan aineistoon talousaiheisia lehti- sekä radio- ja tv-juttuja.

Rahan perässä, vallan kintereillä, suomalaisen talousjournalismin historia -teos sisältää lähdeluetteloineen liki 400 sivua.

Kun kyse on 250 vuoden aikajaksosta, on selvää, että tutkija on joutunut tekemään rajauksia. Keskeiset aikajakson tapahtumat ovat kuitenkin mukana.

Tunnettuina yksittäisinä aiheina käsitellään mm. Uuden Kuvalehden esiin nostama margariinisota, rötösherrajahti, Reporadion aikaiset talousohjelmat, kasinotalouden tapahtumat, Nokia, Soneran kohuvuodet ja tuoreimpana Talvivaara.

Kirjaan sisältyy mehukkaita tapahtumakuvauksia, miten kriittisen kirjoittelun kohteeksi joutuneet yritysjohtajat ja poliitikot yrittivät saada potkut kirjoittajille tai ainakin vaikeuttaa heidän työtään.