Vaalikiimaa – katso kuvat!

Istuin viime viikolla vaalitilaisuudessa ja voin pahoin. Pahoinvointi ei ollut laadultaan fyysistä, vaan toisella tapaa kuvottavaa.

Syy oli valtuustoon pyrkivien kanssakaupunkilaisten, jotka muutamaa järkevää puheenvuoroa lukuun ottamatta laukoivat enimmäkseen itsestäänselvyyksiä, kommentteja annetun aiheen vierestä sekä tyylipuhdasta potaskaa. Ilmassa oli ehtaa vaalikiimaa.

Huipennuksena KTP:n ehdokas käytti puheenvuoronsa tivaamalla tilaisuuden avanneelta apulaiskaupunginjohtajalta, miksi kaupunki on röyhkeästi nostamassa omistamansa tontin vuokraa 50 vuoden sopimuksen päättyessä. Tilaisuuden teema oli maahanmuuttajien äänioikeus ja äänestäminen…

Tilaisuuteen osallistunut perussuomalainen oli ehdokasjoukon terävästä päästä, mutta muuten ennustettu Jytky II tuntuu saaneen persut ja heidän kannattajansa täpisemään muita enemmän. Suosion rakettimainen kasvu sekä lähes hyppysissä oleva uusi vaalivoitto ovat aiheuttaneet lievää vainoharhaisuutta. Jokainen vasta-argumentti perussuomalaiseen totuuteen tuntuu lähentelevän järjestelmällistä poliittista vainoa. Se tosiasia, että media oli rakentamassa puolueen nousua, on unohdettu sulavasti.

Nyt vainoa ilmenee myös valokuvissa. Hämeen Sanomien blogeissa on parisen viikkoa ollut käynnissä varsin viihdyttävä, farssimaisia piirteitä saanut keskustelu tiettyjä ehdokkaita koskevasta ”vaalikuvakaranteenista”.

En vielä tiedä, ketä äänestän kunnallisvaaleissa vai äänestänkö lainkaan. Varmaa kuitenkin on, ettei tuputtaminen toimi.

Postilaatikossani lukee ”ei ilmaisjakelua”. Näkemykseni mukaan kielto koskee myös vaalimainontaa, joten sen rikkominen on epäkunnioittavaa potentiaalista äänestäjää kohtaan. Ilmeisesti apujoukkojen pyrkimys valitsemansa henkilön sanoman levittämiseksi kuitenkin ohittaa vienon pyyntöni. Tähän mennessä luukkuun on muistaakseni työnnetty ainakin kokkarin, kepulaisen sekä vihreän ehdokkaan lappunen. Yhtä varmasti kuin mainos päätyy pikalähetyksenä paperinkeräykseen, jätän äänestämättä kyseistä ehdokasta. Uskallan epäillä, ettei suoramainonta tehoa kunnallisvaaleissa moneen muuhunkaan. Ihmiset äänestävät tuttua henkilöä. Uskoakseni parasta mainosta valtuustoon haikailevalle on olla vaalien välissäkin monella taholla aktiivinen, oikeudenmukainen ja kanssaihmisille ystävällinen.

Post Scriptum: väärinkäsitysten ja jälkivärityksen välttämiseksi vakuutan, etten tunnusta mitään väriä. En kanna minkään puolueen jäsenkirjaa tai ole muutenkaan poliittisesti aktiivinen.

En ole saanut ohjeistusta suosia tai vältellä erityisesti ketään ehdokkaana olevaa tämän tai minkään muunkaan kirjoitukseni yhteydessä. Mielipiteeni ovat yksin omiani. En kaveeraa erityisesti kenenkään kunnallispoliitikon kanssa. Vapaa-ajallani olen kallistanut tuoppia samassa seurueessa niin demarin, kokoomuslaisen kuin vihreän valtuutetun kanssa. Maksoin juomani itse.